|
©Antero
Perttula 2022
Kiista Harhalan Hietikon asumisesta 1658
Lucas Madzson i Jutilla
och Birckala Sochn beswäradhe sig der öfwer, att Erasmus Simonson i Harhala*)
i åfwanbte Sochn hafr Anno 1655 om Jule
tijdh medh hwar andre bolag byggiat, och der medh Lucas Continuerat in till
Februarij Månadh och Matthæj tijdh Anno 1657. Män Erasmus sedhan han ifrån
Kyro Skantz heemkom, hafwer han honom medh hugg och slag bort drifwet, som
Madz Eskilson i hiedicko edeligen witnade och bekiende, der emoth Erasmus
eij annat hade att inwända, Vthan föregaf, det han ingen tijng hafr
arbethe giordt des emellan som han war i Kyro Skantz, hwilcken förbemte
Lukas hafr sedhan optaget edt annat Ödes hemman i förbemte
Jutilaby, och nu fordrar sine införingar, såsom och wedherlag för hans
afwände Ährwådhe. Hwar till Nämbden Swarade, att Lukas hafr
giordt sitt eget bädhsta, och handlat medh Gårdzsens åhrswäxt, som honom
behagadhe, altså förordnades Madz Eskilson i Hiedicko, Johan Hoppu, Erich
Jacobson i Saβiby, och Abraham Madzβon i Mahlawa, att Ransaka huru medh
saken förewetter, och hwadh dhe pröfwa Skiäliget ware, skulle honom
klagelooβ. hwar och icke då komme till Tingz. finaliter adt afdömas.
”Luukas Matinpoika
Pirkkalan pitäjän Jutilasta esitti valituksen. Hän oli Hämeenkyrön pitäjän
Harhalan kylästä Rasmus Simonpojan*) kanssa vuonna 1655 joulun
aikaan rakentanut yhteisen yrityksen. He olivat pitäneet sitä
yhtäjaksoisesti vuoden 1657 helmikuuhun Matin päivään
saakka. Mutta sitten, kun Rasmus oli tullut kotiin Kyrön Skanssista,
hän oli käynyt Luukkaan kimppuun ja ajanut hänet tiehensä. Sen todisti
valallisena Matti Eskonpoika Hietikosta. Tähän Rasmuksella ei ollut muuta
sanottavaa, kuin että Luukas ei ollut ollenkaan tehnyt töitä sinä aikana,
kun hän oli Kyrön Skanssissa. Mainittu Luukas oli sittemmin ottanut
viljelyynsä toisen autiotalon sanotusta Jutilan kylästä. Nyt hän velkoo
takaisin satsauksiaan, kuin myös korvausta menetetystä palkastaan. Siihen
lautakunta vastasi, että Lukas oli tehnyt parastaan ja menetellyt talon
vuosikasvun kanssa tavalla, jonka hän oli nähnyt hyväksi. Oikeus määräsi
Matti Eskonpojan Hietikosta, Juho Hopun, Erkki Jaakonpojan Sasista ja Aappo
Matinpojan Mahnalasta tarkastamaan, kuinka asiassa pitää menetellä ja
harkita, onko hänestä aiheellista valittaa. Sen perusteella asia pitää
sitten tuoda oikeuteen, jolloin siitä annetaan lopullinen tuomio.”
Lähde:
SSHY – Kuvatietokanta,
Tuomiokirjoja, Ylä-Satakunnan tk, tuomiopöytäkirjat, 1658–1667, Hämeenkyrön
talvikäräjät 16.–17.2.1658, kuva 137, sivut 310v.–311.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9367&pnum=137
*) Kansallisarkisto:
Turun ja Porin läänin tilejä, 7151 Ylä-Satakunnan kihlakunnan maakirja
vuodelta 1636: Tiedosto 13, isäntänä on edelleen mainittu Vinsentius Många,
mutta 7162 Ylä-Satakunnan kihlakunnan tilikirjassa vuodelta 1636 tiedosto
30: vuoden 1636 Kymmenykset maksoi jo Rasmus Simonpoika.
SAY 1635–1654, sivu 34,
tiedosto 35
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5706674813&aineistoId=3606687340
Rasmus
Simonsson, Brita Michelsdr. h.; 1650 Lars Clemetss. 1651 ja 1652 Sigfr.
Erichss. Marg.h.;
seuraavassa jaksossa merkintä: 1653 Lukas Mattsson Malin hust, Rasmus
Simonson far.gl; vuoden 1661 kohdalla: Rasmus Simonssons h † 1658; föder sig
med tiggerij
SAY 1655–1674, sivu 41,
tiedosto 42
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737210175&aineistoId=3606688550:
Hietikko
SAY 1675–1694, sivu 41,
tiedosto 41
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5706692038&aineistoId=3606690024:
Hietikko
Hietikko: Henkikirjat 1656: Luukas Matinpoika, Maalin vaimo, Rasmus
Simonpoika isä
vanha.
Lähde: Kansallisarkisto:
Turun ja Porin läänin tilejä, 7263 Tositekirja (1656-1656): Tiedosto 207,
sivu 207
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919241679&aineistoId=1596735373:
Hiedicko ⅓ manttaalia; Lukaβ Matzson, Malin Hustro, Rasmus Simson far gl.
Hietikko: Henkikirjat
1657: Luukas Matinpoika, Maalin vaimo, Rasmus Simonpoika Skanssissa.
Lähde: 7267 Tositekirja
(1657-1657): Henkikirjat, Hämeenkyrö: Tiedosto 267, sivu 180
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919313611&aineistoId=1596882941:
Hiedeko ⅓ manttaalia; Lukas Matzson, Malin Hustro, Rasmus Simonβon i
Skantzen
Hietikko: Henkikirjat
1658: Rasmus Simonpoika, Kerttu sotilaanvaimo.
Lähde: 7271 Tositekirja
(1658-1658): Henkikirjat, Hämeenkyrö: Tiedosto
181, sivu 172v
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919517464&aineistoId=1597087671:
Hiädhiko:
⅓ manttaalia; Eraβmuβ Simonβon, Gertrudh knechte
Hust.
Hietikko: Maakirja 1658:
Rasmus Simonpoika.
Lähde: 7269 Maakirja
1658, Hämeenkyrö: Tiedosto 207, sivu 397
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918842683&aineistoId=1597036816:
Hiedicko 1 talo, ⅓ manttaalia, Raβmuβ Simonβonn
Hietikko:
Maakirja 1660: Rasmus Simonpoika; talo on otettu uudelleen viljelyyn,
pannaan verolle vuonna 1665.
Lähde: 7277 Maakirja
(1660-1660): Tiedosto 373, sivu 362
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224434328&aineistoId=1597535415:
Hiediko: Rasmus Simonβons hemman: Optagit till skatt 1665.
©Antero
Perttula 2022
Vänrikki Juho Ristonpojan valitus ja
veronalennusvaade Hietikosta 1662
”Förekom Fändriken
Johan Christerson j Harhala, och inlade j Rätten Regement Skrifwarens Jonas
Ambergsz) breff aff dato den 18 Februarij 1661 aff innehåldh att
han hafwer inrymt Fändriken Heidiko Rasmus Simonβons
Hemman, på afräckningh aff Hans Tractamente emedan bemälte Rasmus Simonβon
ähr blindh och icke förmår bruka eller Skatt göra aff bemälte Hemman,
beswärandes där hoos att deth ähr j obruk, Hwilket ock bleff aff Nämbden,
och gemene Man intygat att halfwa Åkeren ligger aldeles j Linda, Huusen
meste dels nedhfalne, hwar på han begärte Rättens attest förmenendes där
medh sökia förmedlingh hoos Wälb: Herrarne Krigs Comisarierne, Hwilket honom
icke på Rättwijsens wägnar förwägras kunde.”
”Vänrikki Juho Ristonpoika Harhalasta tuli esiin. Hän esitti
rykmentinkirjuri Jonas Arnberginu)
18. helmikuuta vuonna 1661 tekemän kirjeen. Sen mukaan tämä oli, laskien
hänen päivärahojaan, sijoittanut vänrikin Hietikkoon Rasmus Simonpojan
taloon, koska Rasmus oli sokea eikä voinut viljellä maata tai maksaa veroja
sanotulta tilalta. Siksi Juho valitti tilan olleen viljelemättömänä.
Lautakunta ja tavallinen kansa todistivat, että puolet talon pelloista
olivat viljelemättömyydestä täysin nurmettuneet, rakennukset ovat pääosin
romahtaneet. Sen vuoksi hän pyysi saada oikeudelta todistusta, jolla hän
voisi hakea jalosukuisilta herroilta sotakomissaareilta veronalennusta. Sitä
ei häneltä oikeuden puolesta voida kieltää.”
Lähde: SSHY – Kuvatietokanta, Tuomiokirjoja, Ylä-Satakunnan tk,
tuomiopöytäkirjat, 1658–1667, Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 7., 8.
ja 10.3.1662, kuva 410, sivut 582v–583
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9367&pnum=410
u) Nimi on
kirjoitettu monella eri tavalla: Ahnberg, Amberg, Arnberg jne.
z)
Esim: Sotilasrullat 1662:
Riksarkivet Rullor
1620-1723, SE/KrA/0022/1662/5 (1662), alkaen sivu 353, bild 149
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053761_00149#?c=&m=&s=&cv=148&xywh=2014%2C278%2C4320%2C1606
Palkkausluettelo: Everstin jalosukuisen herran Henrik Flemingin johtaman
Porin läänin jalkaväkirykmentin suorittamat palkat vuodelta 1662; sivu 354,
bild 150: 6. kapteeni Martin Erichzson komppaniassa, vänrikki Juho
Ristonpoika; sivu 355v, bild 152: Rykmentin upseerit: rykmentinkirjuri Jonas
Arnberg
Vertaa esim.: Hietikko:
Maakirja 1663: Vänrikki Juho Ristonpoika, sotilaanpitoon jaettu talo, otettu
uudelleen viljelyyn, pannaan verolle vuonna 1666.
Lähde: Kansallisarkisto:
Turun ja Porin läänin tilejä, 7288 Maakirja (1663-1663): Tiedosto 1366, sivu
1358v
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919775589&aineistoId=1598009419:
Hieticko: Fendrichen Johan Christerβon; Knechte Hemman Opt: till Skatt 1666.
Hietikko: Maakirja 1666:
Vänrikki Juho Ristonpoika, sotilaanpitoon jaettu talo, pannaan verolle
vuonna 1666.
Lähde: 7297 Maakirja
(1666-1666): Tiedosto 1098, sivu 1083v
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923464865&aineistoId=1598806637:
Hiedicko: Fendrich Johan Christerβon; Knechte Hemman skattar 1666.
|
