Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ


©Antero Perttula 2020
Nro 5 Isohaapakoski, nro 6 Vähähaapakoski ja Ala-Honlkajoen taloja, kartta osasta peltoja ja niittyjä selityksineen 1736-1739

Kartta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281135
jakso 3: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281157

Kåfwaluoma, Sälliluoma, Rihiluoma=Ojansupärä, Koifwukåski, Welhonoja, Wähä= och Iso=Hapakåski, Sampt Kåfwakåski Torpare Och Nybyggen På Crono Allmännningen I Biörneborgs Lähn, Öfre Sattagunda Nedre dehls Härad och Jkalis Pastorat belägen effter Hans Nådes Högwällborne Hlr Baron General Major och Landshöfdingen Otto Reinhold Úxkulls Höggunstiga ordres af dn 30 Aprill 1736 Afmätte af D.P.Ekman.

Kovaluoman, Sälliluoman, Riihiluomanojansuuperän, Koivukosken, Velhonojan, Vähä- ja Isohaapakosken, sekä Kavokosken Torpat ja Uudisasutukset, jotka sijaitsevat Porin Läänin, Ylä-Satakunnan Alisen osan Kihlakunnan, Ikaalisten Kirkkoherrakunnan Kruunun Yhteismaalla on, Hänen Armonsa Korkeanjalosukuisen Vapaaherran Paronin Kenraalimajurin ja Maaherran Otto Reinhold Yxkullin 30. huhtikuuta vuonna 1736 antaman määräyksen mukaan, mitannut Daniel Person Ekman.

KARTTASELITELMÄ (sanasta sanaan = merkkien selitys)

NOTARUM EXPLICATIO

 

 

kylvö

uthsädet

heinämaat

höö

bohlet

A

Kovaluoma on verolle panematon Torppa, jota asuu Tuomo Erkinpoika

Kåfwaluoma Oskattlagde Torp som Thomas Erichβon Åboer

Tynnyrinalaa

Tr

Kapanalaa

Cppr

Aamia

Åhm

1

Kaalimaa on hietamaata käsittäen 2 kapanalaa

deβ Kåhl land af Moojord till 2ne Cppr.

 

 

 

2

Hamppumaa on hietasavea 5 kapanalaa

Hampland af Mooleera 5 Cppr.

 

 

 

3

Molemmat vuorovuosikylvössä olevat pellot ovat heikkoa hietasavea sekä hieta- ja hyllymaata, jotka ovat vaikeasti hallan arkoja, johtuen peltoja ympäröivistä lähteistä ja nevoista, niitä ei voida katsoa kuin korkeintaan 2 ½ jyvän arvoon, ne käsittävät

deβ uthsäde bägge Åker utj Swag Mooleera Moo och Giäβjord som swåra är fråstan

underkastad, hwilket för ordsakar the kring Åkren befinteliga Källor och Måβar, kan eij högre ansees än till 2 ½ Korns ähring, innehåller

5

31

 

4

Aitakannon peltotilkku on kelvotonta hieta- ja hyllymaata kaikkiaan 19 kapanalaa

Aitakannox åkertäppa af oduglig Moo och Giäβjord in alles 19 Cppr.

 

 

 

 

Pelloista kylvetään vuosittain puolet eli vuosikylvö on 2 tynnyrin- 31 ½ kapanalaa

Hälfften till åhrligit uthsäde är 2 tlr 31 ½ Cppr.

 

 

 

 

Niityt

Ängiarne

 

 

 

5

Koskenniska on nurmiketoa eli kovanmaan nurmea 7/16? tynnyrinalaa á ¾? aamia tynnyrinalalta

Kåskiniska hårdwall 7/16? tld á ¾? åhm tunlandet

 

 

5/16?

6

Koskenalusta on kovanmaan nurmea 5/16? tynnyrinalaa á 1 aami tynnyrinalalta

Kåski alusta hårdwall 5/16? tld á 1 åhm tunlandet

 

 

5/16?

7

Kiviojantausta on kovanmaan nurmea 2 ½ tynnyrinalaa á 1 aami tynnyrinalalta, tekee 2 ½ aamia, josta vuosittain saadaan puolet

Kifwiojantausta hårdwall 2 ½ tld á 1 åhm tunlandet giör 2 ½ åhm, hälfften åhrligen

 

 

1 ¼

8

Alasinvainio on kovanmaan nurmea 4 ⅚ tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta

Ahlaβiswainio hårdwall 4 ⅚ tld á ¾ Åhm tldet

 

 

2 5/16

9

Vainioalanpää on kovanmaan nurmea 1 1/16 tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta

Wainio Ahlanpä hårdwall 1 1/16 tld á ¾ Åhm tldet

 

 

13/16

10

Aitankannonvuolle on kovanmaan nurmea 7/16 tynnyrinalaa á aamia ¾ tynnyrinalalta

Aitan Kannonwuole hårdwall 7/16 tld á ¾ Åhm tldet

 

 

5/16

11

Peltoniitty on kovanmaan nurmea 13/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Peldo nijtu hårdwall 13/16 tld á ½ Åhm tldet

 

 

12

Rantaniitty on kovanmaan nurmea 1 1/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Randanijtu hårdwall 1 1/16 tld á ½ Åhm tldet

 

 

½

13

Häntäniitty on kovanmaan nurmea ⅜ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta. Se on Sotilaan niittyä, jonka sato on 3/16 aamia.

Händänijtu hårdwall ⅜ tld á ½ Åhm tldet. Soldatens 3/16

 

 

 

14

Ristineva on saraa ja nevasuonurmea 11 ⅝ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Ristinnäfwa Starr och Måβwall 11 ⅝ tld á ¼ Åhm tldet.

 

 

2 ⅞

15

Järvenluoma on saraa ja nevasuonurmea 2 ⅙ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta

Jerfwenluoma Starr och Måβwall 2 ⅙ tld á ⅜ Åhm tldet.

 

 

1

16

Järvenneva on saraa ja nevasuonurmea 1 ⅞ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Järfwennäfwa Starr och Måβwall 1 ⅞ tld á ½ Åhm tldet.

 

 

15/16

17

Hakostenneva on nevasuo- ja saranurmea 3 5/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta

Hakåsten näfwa Måβ och Starrwall 3 5/16 tld á ⅜ Åhm tunldet.

 

 

1 ¼

18

Teukunneva on nevasuonurmea 2 ¼ tynnyrialaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Teukunäfwa Måβwall 2 ¼ tld á ¼ Åhm tldet.

 

 

9/16

19

Itsellisten heinänteko Teukunnevalta, se on nevasuota 1 13/16 tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta, tekee 7/16 aamia

Jnhyβningens slåtter på Teukunäfwa Måβa 1 13/16 tld á ¼ Åhm tldet. giör 7/16 Åhm

 

 

 

20

Luomaperkiö on nevasuonurmea 9/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Luoma Perkio Måβwall 9/16 tld á ½ Åhm tunlandet

 

 

¼

21

Mikonlahti on nevasuonurmea 3 ⅞ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

MichelLachte Måβwall 3 ⅞ tld á ⅓ Åhm tunlandet

 

 

1 5/16

 

 

 

 

 

B

Sälliluoma on verolle panematon Torppa, jota asuu Juho Laurinpoika

Sälliluoma oskattlagde Torp Åboes af Johan Larβon

 

 

 

22

Hänen kaali- ja hamppumaansa ovat kahdessa paikassa, käsittäen 2 ½ kapanalaa

deβ Kåhl och Hampland på 2ne Ställen, 2 ½ Cppr

 

 

 

23

Hänen molemmat vuorovuosikylvöpeltonsa ovat hietasavea sekä hieta- ja hyllymaata, jotka ovat hallanarkoja

deβ uthsäde bägge Åkern i Mooleera Moo och Giäβjord som fråstan är underkastat

3

23

 

24

Korpipelto on samaa maalajia

Siitä kylvetään vuosittain puolet, joka on 1 tynnyrinala 30 ½ kapanalaa

Öde Åker af samma slag

Hälfften till åhrligit uthsäde är 1:30 ½ Cppr

 

6

 

25

Pelloksi sopivaa maata 1 tynnyrin- 16 kapanalaa

Mark till åker tiänlig 1 tunna 16 Cppr

 

 

 

 

Niityt

Ängarne

 

 

 

26

Erkki Kokta niitty on kovanmaan nurmea 2 ⅝ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Erich Kåkta nitu hårdwall 2 ⅝ tld á ½ åhm tldet

 

 

1 5/16

27

Vainioniitty on kovanmaan nurmea 3 7/16 tynnyrinalaa á 1 aami tynnyrinalalta tehden 3 7/16, josta voidaan vuosittain hyödyntää puolet

Wainio Nijtu hårdwall 3 7/16 tunland á 1 åhm tldet giör 3 7/16 åhm. hälfften ahrligen

 

 

1 ¾

28

Pitkäranta on kovanmaan nurmea 15/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Pitkeranda hårdwall 15/16 tunland á ½ åhm tldet

 

 

½

29

Jossiniity on kovanmaan nurmea 15?/16 tynnyrinalaa á ½? aamia tynnyrinalalta

βinijtu hårdwall 15?/16 tld á ½? åhm tldet

 

 

½

30

Honkaniitty on kovanmaan nurmea 4 ⅜? tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Hånganijtu hårdwall 4 ⅜? tld á ½ åhm tldet

 

 

2 7?/16

31

Edellisen asukkaan eli nykyisen asukkaan isän osuus Honkaniitystä on kovanmaan nurmea ½ tynnyrinalaa á ⅔ aamia tynnyrinalalta

Gambla Åboens elr thenne Åboens Faders dehl af Hånganijtu Hårdwall ½ tld á ⅔ åhm tldet

 

 

32

Honkaneva on saraa ja nevasuonurmea 6 11/16 tynnyrinalaa á ⅓ tynnyrinalalta

Hånganäfwa Starr och Måβwall 6 11/16 tld á ⅓ åhm tldet

 

 

2 ¼

33

Alhojärventaka on saraa ja nevasuonurmea 10 ⅞ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Ahlhojerwentaka Starr och Måβwall 10 ⅞ tld á ¼ åhm tldet

 

 

211/16

 

Haanneva on nevasuonurmea, joka on jäänyt mittaamatta johtuen veden korkeudesta

Hahan näfwa Måβwall omätt för diupe watnet

 

 

1

 

 

 

 

 

C

Riihiluomanojansuuperä on uudisasutus, jonka asukas on Mikko Laurinpoika

RihiluomanOjansupärä Nybygge Åboen Michel Larβon

 

 

 

34

Hän on aidannut pelloiksi.

deβ instängstel till Åker.

 

 

 

35

Hänen aidattu niittyraivionsa, jonka Koivukoski kiisti, 1 3/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

deβ ängz Rödning som Koifwukåski disputerar 1 3/16 tld á ½ åhm tunlandet

 

 

36

Hänen kiistaton raivionsa ⅜ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

deβ odisputaliga Rödning ⅜ tld á ½ åhm tunlandet

 

 

3/16

37

Hänen uudisraivauksensa. Se sijaitsee Vuorenmaan vaatimuksen mukaan Honganojan Rajaojan sisällä. Riihiluoman mukaan Honganojan Rajaoja on toisessa paikassa ja tämä maa kuuluu hänelle. Se on kovanmaan nurmea 11/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

deβ Ny Rödning innom Wuorenma prætenderade Rååbäk hårdw: 11/16 tld á ½ åhm tunlandet

 

 

38

Vuorenmaan niitty, jota Riihiluoma vaatii itselleen. Se on kovanmaan nurmea 1 11/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Wuorema äng som Rihiluoma prætenderar hårdw: 1 11/16 tld á ½ åhm tldet

 

 

39

Myös Riihiluoman raivio, joka on kovanmaan nurmea 9/32 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Äfwen Rihiluoma Rödning hårwall 9/32 tld á ½ åhm tldet

 

 

 

 

 

 

 

D

Koivukoski on aiemmin verollepantu talo, jota asuu Juho Yrjönpoika

Koifwukåski Förr skattlagde Hemman åboes af Johan Jöranβon

 

 

 

40

Kaalimaa on 2 ¼ kapanalaa

deβ Kåhlland 2 ¼ Cppr

 

 

 

41

Hamppumaa on hietasavea pinta-alaltaan 7 ½ kapanalaa

deβ Hampland Moolera 7 ½ Cppr.

 

 

 

42

Kylvöt ovat heikkoa hietasavea ja hyllymaata sekä hietamaata, jyvitysarvo on 2 ½

deβ uthsäde i swag Mooleera och Giäβjord sampt Moojord till 2 ½ korns ähring

6

20 ¼

 

43

Korpipelto on kelvotonta, pinta-alaltaan 1 tynnyriala 14 kapanalaa

Ödeåkern oduglig 1 tlp 14 Cppr.

 

 

 

44

Venten on hietamaata

Wenten af Moojord

 

24 ½

 

45

Pelto Velhonniityllä on hietamaata

Åker i Welhonijtu af moojord

 

5

 

 

Kylvetään vuosittain puolet eli 3 tynnyrinalaa 24 ⅞ kapanalaa

Hälfften till Åhrligit uthsäde är 3 tlr 24 ⅞ Cppr.

7

17 ¾

 

 

Heinämaat

Hööbohlet

 

 

 

46

Velhonojanniitty on kovan maan nurmea ⅞ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta, jonka Velhonojan uudisasukas väittää päättyvän Velhonojan puroon

J Welhonnijtu hårdwall ⅞ tpl á ½ åhm tunlandet, som Wällhonoja Nybyggiaren in till Wahlonoja bäk disputerar

 

 

7/16

47

Vielä on jyrkkä mäki 1 ¼ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta, jonka Velhonoja kiisti

Noch skarp bake 1 ¼ tunland á ¼ åhm tunlandet som Wälhonoja disputerar

 

 

5/16

48

Kiistaton Velhonniitty on kovanmaan nurmea 1 11/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Odisputerliga Welhonnijtu hårdwall 1 11/16 tlp á ½ åhm tldet

 

 

49

Vielä on samasta paikasta jyrkkä heinämäki 1 ¾ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Noch ibidem skarp slåtterbake 1 ¾ tld á ¼ åhm tunlandet

 

 

7/16

50

Vainionalusniitty on nevansekaista kovan maan nurmea 11 ¼ tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta tekee 8 7/16 aamia, josta vuosittain hyödynnetään puolet

Wainio alus nijtu Måβbunden hårdwall 11 ¼ tld á ¾ åhm tldet giör 8 7/16 åhm hwarest ½ ten? åhrln

 

 

4 3?/32

51

Kirjonkallionniitty on riidanalainen Riihiluoman kanssa. Se on kovanmaan nurmea 1 3/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Kirjonkallio nijtu twistig med Rihiluoma hårdwall 1 3/16 tld á ½ åhm tldet

 

 

52

Saareksniitty on saraa ja nevasuonurmea 26 ⅜ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Sarexnijtu Starr och Måβwall 26 ⅜ tld á ¼ åhm tldet

 

 

6 9/16

53

Suoniitty on nevasuonurmea 2 ⅝ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Suonijtu Måβwall 2 ⅝ tld á ⅓ åhm tldet

 

 

54

Saareksenniitty Anttilan rajan vieressä on nevasuonurmea 4 ¼ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Sarexennijty wijd Antila Råen Måβwall 4 ¼ tld á ⅓ åhm tldet

 

 

1 ⅜

55

Lehmäluhta on sotilaan niittyä, nevasuonurmea 3 ⅛ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta tehden 1 ⅙ aamia.

Lähmä luchta Soldatens Måβwall 3 ⅛ tld á ⅓ åhm tldet 1 ⅙ åhm.

 

 

 

 

Rynkäjoki on saraa ja nevasuonurmea, se on mittaamatta

Ryngänoja Starr och Måβwall omätte

 

 

 

 

Takasenjärvenpiitta on nevasuonurmea ja se on mittaamatta

Takasenjerfwi Pitä Måβwall omätte

 

 

 

 

Lettosuntti ja Järvenneva ovat nevasuonurmea, ne ovat mittaamatta

Lettosunde och Jerfwennäfwa Måβwall omätte

 

 

 

 

 

 

 

 

E

Velhonojan Uudisasutuksen Asuinpaikka

Welhonoja Nybygges Boningzplatz (vertaa: isojako 1829–1834 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645829)

 

 

 

56

Hänen vaatimansa pelto on vaikeaa hietasavea ja hietamaata. Se kasvaa mäntymetsää, josta osa on kaskettu. Kaikkiaan sitä on 8 tynnyrin- 26 kapanalaa. Siitä poistetaan 26 kapanalan osa vähäisestä ojituksesta ja muusta arvottomuudesta johtuen, joten peltomaata on

deβ Prætenderade åker af Swag Mooleera och Mojord under tallskog till en dehl till swedia undfält inalles till 8 tunnor 26 Cppr, hwar af Ringast för dijkan och andre impedimenta afdrages 26 Cppr och blifwer så åker marken

8

 

 

 

Ilmoitetut heinämaat

Upgifne Hööbohlet

 

 

 

 

Tallinviidanalusta on nevasuonurmea

Tallinwidanalusta Måβwall

 

 

1

 

Niemenkankaansyrjä on riidanalainen Riihiluomanojansuuperän kanssa

Niemin Kangan syrjä twistig med Rihiluomaojansupärä

 

 

3

 

Nevankeskus on nevasuonurmea

Näfwan Käskus Måβwall

 

 

½

 

Mäentaustaneva on nevasuonurmea

Mäentausta näfwa Måβwall

 

 

1

 

Koivistolava on nevasuonurmea

Koiwisto Lafwa Måβwall

 

 

1

 

 

 

 

 

F

Vähähaapakoski on verolle panematon torppa, jota asuu Hannu Mikonpoika

Wähä Hapakåski oskattlagde Torp åboen Hans Michelβon

 

 

 

57

Kaalimaa on 1 ½ kapanalaa

deβ Kåhl land 1 ½ Cppr

 

 

 

58

Hamppumaa on 4 kapanalaa

Hampland 4 Cppr

 

 

 

59

Molemmat vuorovuosikylvössä olevat pellot ovat hietasavea, ruosteesta punaista hiekkamaata ja hietaa, joita halla usein vioittaa, voidaan katsoa 2 ½ jyvän arvoon

deβ uthsäde bägge åkren i Mooleera och Rödh Sandjord och Moojord som af fråsten skadas offtast, kan ansees till 2 ½ korna ähring

4

17 ¼

 

 

Pelloista kylvetään vuosittain puolet eli 2 tynnyrinalaa 8 ⅝ kapanalaa

Hälfften till åhrligit uthsäde är 2 tld 8 ⅝ Cppr

 

 

 

 

Heinämaat

Hööbohlet.

 

 

 

60

Vainionalusta on kovan maan nurmea 2 7/16 tynnyrinalaa á ⅞? aamian tynnyrinalalta, tekee 2 ⅜? aamia, josta vuosittain saadaan puolet eli

Wainion alusta hårdwall 2 7/16 tld á ⅞? åhm tunlandet giör 2 ⅜? åhm hälften åhrligen

 

 

1  ?/16

61

Ylinenniitty on kovan maan nurmea 1 tynnyrinala á 1 aami tynnyrinalalta

Ylinennijtu hårdwall 1 tld á 1 åhm tunlandet

 

 

1

62

Se osa Ylistä niittyä, jonka tämä asukas ajattelee jäävän Velhonojan Uudisasukkaalle suodusta peltomaasta, ollen 11/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

den dehlen af Ylinen nijtu som thenne åboe tänkar lämna Welhonoja Nybyggiaren bestå af åkermark till 11/16 tld á ½ åhm tldet

 

 

63

Vielä niittymaaksi 1 ½ tynnyrinalaa á 1 aami tynnyrinalalta

Noch af ängzMarck till 1 ½ tld á 1 åhm tunlandet.

 

 

1 ½

64

Järvenneva on nevasuonurmea 4 15/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

Järfwennäfwa Måβwall 4 15/16 tld á ½ åhm tldet

 

 

2 7/16

65

Lavaniitty on nevasuonurmea 9 ⅛ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Lafwanijtu Måβwall 9 ⅛ tld á ⅓ åhm tunldet

 

 

3

66

Peräluhta on nevasuonurmea 6 ½ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta

PäräLuchta Måβwall 6 ½ tld á ½ åhm tunlandet

 

 

3 ¼

67

Veräjäsalmi on nevasuonurmea ja saraa 5 7/16 tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Wäräjasalmi Måβwall och Starr 5 7/16 tld á ⅓ åhm tldet

 

 

1 13/16

 

 

 

 

 

G

Kavokosken uudisasutus, jota asuu Heikki Juhonpoika

Kåfwakoski Nybyggeet som Hendrich Johanβon åboer

 

 

 

68

Kaalimaata on 1 kapanala.

deβ Kåhlland 1 Cppr.

 

 

 

69

Hamppumaata on 4 ¼ kapanalaa.

Hampland 4 ¼ Cppr.

 

 

 

70

Pelto, jonka Vähähaapakoski kiistää. Se on viljelyksessä, se on jäykkää ja hietasavea sekä hietaa ja hiekkaa.

Åker som WähäHapakåski prætenderar och som i bruk står, af Spijk och Mooleera sampt Moo och Sand

 

20 ¾

 

71

Vielä kannokkoista nyt käännettyä saman laatuista maata

Noch under Stubbar nyligen upbruten af samma slag

 

12

 

72

Puhdasta kiistatonta peltoa, joka on enimmäkseen kannokkoista hietasavea ja hyllymaata

Reen odisputerlig åker som mäst under stubbar står af Mooleera och Giäβjord

2

½

 

73

Vielä metsänä olevaa pelloksi kelvollista samanlaista maata

Noch under skog till åker duglig af samma slag

1

6

 

74

Polttamaton pelloksi sopiva kaskikappale toisella puolella tietä hietasavea

En oafbränd Swedielapp utan för åkern å andra sidan om wägen af Mooleera

 

2 ¾

 

75

Kaksi poltettua kaskikappaletta kevyttä, vähän savensekaista hietamaata

2ne afbrände Swedielappar af Swag Moojord litet leerachtig

 

10

 

76

Karkeaa hiekka- ja hietamaata, jonka Velhonoja osoitti peltomaaksi, mutta katselmusmiehet totesivat sen aivan kelvottomaksi 24 ½ kapanalaa.

Mark af Grof sand och Moojord som Welhonoja upwiste till åkerland Men syningz Männen aldeles för oduglig ansägo 24 ½ Cppr.

 

 

 

 

Heinämaat

Hööbohlet

 

 

 

77

Vainionalusta on kovanmaan nurmea 4 ½ tynnyrinalaa á 1 aami tynnyrinalalta, josta vuosittain saadaan puolet

Wainionalusta hårdwall 4 ½ tld á 1 åhm tunlandet giör 4 ½ åhm hälfften åhrligen

 

 

2 ¼

78

Jankkarinkokta on kovan maan nurmea 3 tynnyrinalaa á 1 aami tynnyriltä

Jankari Kåkta hårdwall 3 tld á 1 åhm tunlandet

 

 

3

 

Ilmoitetut nevoilla olevat heinämaat

upgifwen Hööbohlet på Måβarne

 

 

 

 

Isokortesneva on nevasuonurmea, nevalla olevasta veden korkeudesta johtuen jätetty mittaamatta

Isokortes Näfwa Måβwall, omätte lemnade för djupa watnet på Måβarne

 

 

 

 

Vähäkortesneva on nevasuonurmea, nevalla olevasta veden korkeudesta johtuen jätetty mittaamatta

Wähäkortes näfwa Måβwall, omätte lemnade för djupa watnet på Måβarne

 

 

 

 

Matonevanletto on nevasuonurmea, nevalla olevasta veden korkeudesta johtuen jätetty mittaamatta

Matonäfwa lätto Måβwall, omätte lemnade för djupa watnet på Måβarne

 

 

 

 

Peräneva on nevasuonurmea, nevalla olevasta veden korkeudesta johtuen jätetty mittaamatta

Päränäfwa Måβwall, omätte lemnade för djupa watnet på Måβarne

 

 

 

 

Itäluomanneva on nevasuonurmea, nevalla olevasta veden korkeudesta johtuen jätetty mittaamatta

Jtäluomanäfwa Måβwall, omätte lemnade för djupa watnet på Måβarne

 

 

 

 

 

 

 

 

H

Isohaapakoskea asuu Pekka Eskonpoika

Iso Hapakåski åboen Pähr Eskelβon

 

 

 

79

Kaalimaa on 1 ¼ kapanalaa.

Kåhllandet 1 ¼ Cppr.

 

 

 

80

Hamppumaa on 3 ¼ kapanalaa.

Hamplandet 3 ¼ Cppr.

 

 

 

81

Molempien vuorovuosikylvöjen pellot ovat hietasavea ja hyllyvää ruosteesta punertavaa hiekkamaata, joka myös on hallanarkaa, eikä sitä voida arvioida korkeammaksi kuin 2 ½ jyvään, kaikkiaan

Bägge åhrens åker af Mooleera och Rödh sandjord giäβachtig, som äfwen af fråst skada tager, kan eij höger än till 2 ½ korn ähring ansees, innehåller in alles

4

5

 

82

Aiemman vanhan asukkaan viljelyyn ottamaa samanlaatuista maata kaikkiaan

Förra Gambla åboens upbrutit af samma jordmohn in alles

 

20 ½

 

 

Yhteensä

Sn

4

25 ½

 

 

Vuosittain kylvetään puolet peltoalasta eli 2 tynnyrinalaa 12 ¾ kapanalaa

Hälfften till åhrligit urhsäde är 2 tld 12 ¾ Cppr.

 

 

 

 

Heinämaat

Hööbohlet

 

 

 

83

Vainionalusta on kovan maan nurmea 2 ⅞ tynnyrinalaa á ⅞ aamia tynnyrinalalta, tekee 2 ½ aamia, josta vuosittain saadaan puolet

Wainio alusta hårdwall 2 ⅞ tld á ⅞ åhm tldet giör 2 ½ åhm hälfften åhrligen

 

 

1 ¼

84

Syvänojanniitty on kovan maan nurmea ½ tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta

Syfwenoja nijtu hårdwall ½ tld á ¾ åhm tldet

 

 

85

Kortesneva on nevasuonurmea 7 ⅝ aamia á ⅜ aamia tynnyrinalalta

Kortes näfwa Måβwall 7 ⅝ tld á ⅜ åhm tunlandet

 

 

2 ⅞

86

Saareksjärvenneva on nevasuonurmea ja saraa 15 ⅜ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Sarexjerfwi näfwa Måβwall och Starr 15 ⅜ tunland á ⅓ åhm tunldet

 

 

5 ⅛

87

Samalla paikalla on riidanalainen heinikko Samminmajankylän Jonkkärin kanssa 9 ¼ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta, 2 5/16 aamia

där sammastädes twistig slåtter med Jönkäri af SamminMaja by 9 ¼ tld á ⅓ åhm tldet, 2 5/16 åhm

 

 

 

88

Matoneva on nevasuo- ja saranurmea 8 13/16 tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta

Mattonäfwa Måβwall och Starrwall 8 13/16 tunland á ⅜ åhm tunlandet

 

 

3 5/16

89

Saareksneva on nevasuo- ja saranurmea 4 ⅝ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta

Sarexnäfwa Måβ= och Starrwall 4 ⅝ tld á ⅓ åhm tunlandet

 

 

1 ½

90

Ritaneva on nevasuonurmea 2 ¾ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinala

Ritanäfwa Måβwall 2 ¾ tld á ½ åhm tldet

 

 

1 ⅜

91

Katinhäntä on nevasuonurmea 4 13/16 tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta

Kattinhändä Måβwall 4 13/16 tld á ¼ åhm tldet

 

 

1 3/16

(jakso 5; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281164)

Thenne Crono Allmänning på Hwilken theβe oskattlagde Hemman äro uptagne, består utom then upRögde dehlen af Måβarne till ängz slåttar af onyttiga Måβar öfwer alt och Myket litet af skogz bakar, hwilka Steniga och lika onyttiga äro, at således ingen duglig mark till åkern och swedie finnes utom thet wijd Karfwia åstranden, hwilket theβe oskattlagde och flere thär befintelige förr skattlagde, sampt nu nyligen upfunden hemman så noga uthsökt at ganska Ringa wijdare är att tillgåå; och ehuruwähl någon tiänlig platz till åker något från Stranden finnas kunde, så är dok hela åstranden, snart at säija och hwad dugligit är som bäst Ränsatt till äng och Hööbohl, hwilket hemmanen aldeles intet umgå kunna, utan för ungboskapen något hårdwalls och Grannare höö måste sig förskaffa än på Måβarne hafwes, som af Groff starr består.

För Öfrigit hafwa theβe oskattlagde hemman nyttiat allmänningen samfält dok så at the å öster sidan om åhn liggande Hemman, befredat för sig hwad å then sidan faller, och således någon tillgång här tils hafft på timmer nödigt och Pertwedh ¼ Mihl afläget, hwar emot the är Wäster sidan om åhn boende, å theras sida af samma förmåhn i Mistning warit, hwilket oförgripligen obilligt är, utan böra the hwar om annan nyttia hwad som hälst på uthmarken betarfweligt finnes för hemmanen Obehinderligen. Eliest hafwa Hemmanen enahanda förmåhn af skogen, såβom Brännewedh af små gärtall och Biörck små, sampt ahl Löfbrått till Räkelige, sampt Myket Ringa tillgång på tiärubränning, hwilket dok skeer af onyttige Gärtallar och andre tallRötter, som snart 5te elr 6te åhr brännes, Myket Ringa och snart intet till swedieland wijdare, utan allenast till litet Roofland ibland, Till Gärdfång brukas Biörk och ahl, sampt Stöör af tiäruwedrens kiärna. Jngen Gran till Giödningz ökande at berächnat ingen Bestgång ingen Kalk Steen eij häller Lägenheet till tegelslående. Wijdare upRänβning på Måβarne till äng kan eij synnerligen wara.

Uppå Östra sidan om åhn är et litet träsk Kafwojerwi kallat ¼ Mijhl afläget sampt å Wästra sidan 3ne träsk, Hirfwilambi, Takajerfwi och Alhojerfwi äfwen ¼ Mijhl från åhn aflägne, berättas af Ringa fiskefånge wara, kan endast med noth om wåhrtijden fåås någon Mört och annan små fiällfisk, sampt giäddor, men intet at berächna, Sielfwa Karfwia åhn som Hemmanen underflyter är af synnerligit diup strand at ingen fiskie Redskap thär kan brukas, allenast med Metande som tidspillan eij lönar.

Uthi Sqwalte qwarnen under Kåfwakåski åkern, äga följande Hemman hwarthera lika dehl, såβom Sälliluoma, Rihiluoma, Koifwukoski, Kårtex, Kåfwaluoma, Wataja, Kåfwakåski och Wähähapakåski, kan mahlas hela åhret igenom och wara tillräkelig för samma interessenter men eij mehra.

Theβe Hemman äro aflägen från Biörneborg närmaste kiöpstad 5 Mijhl öfwer Måβar och Siöar, Men Genom skogen om Sommaren ingen wäg. Från Christina i Österbotn 7 Mijhl från Stora Landzwägen 2 Mijhl, Från Jkalis Moderkyrkia 5 Mijhl.

Endaste uthwägen till Räntornes afbetahlning för theβe Hemman at tillgå är boskapen, hwar af något åhrligen kan Yttras och i pgr wändas, Men wäxten af then Myket lilla och thär hoos swaga och swijksamma åker, will knappast wara till Hemmanens betarf tillRäkelig.

Anno 1737 dn 27 etc. October till ödmiukaste följe af Hans Nådes Högwällborne Hlr Baron General Major och Landzhöfdingen Otto Reinhold Úxkulls Högt respectiwe ordres af dn 25 nästwekne Februarii infant sig underskrefwen och J Crono Befallningzman Wälbetde Hlr Johan Forss Ställe effter Parternes ehniga uthwälljande Sochneskrifwaren i Kyro och Jkalis Sochnar Wällachtadt Nils Faworin och Ländzman Wällachtadt Erich Litander med NembeMan Anders Johanβon Heiska af Wattula by, sampt af parterne uthsedd Beskiedeliga Bonden Erich Erichβon Kortex uppå Welhonoja mark, at then afskilja ifrån Johan Jöranβon Koifwukåskis och Henrich Johanβon Kåfwakåskis Nybygges ägor; Hwar wijd förmärktes at the sidtnembde 2ne med sin ängzslåtter stöta tillsammans, och för thetta upRänsat hwad till ängzmark tiänligit warit ände långz med Karfwia åhn emellan theras Torpställen, och under then mark Hendrich Hanβon Welhonoja till åker upbryta tänker, hwilken ängzmark, så wähl som samma Welhonoja åkermark, Koifwukåski och Kåfwakåski föreboro omöjeligen utom theras Hemmans undergång umbära kunna, hwarföre at säkert finne hwad hwar och en innehafwa, all theras åker och ängzstyken långz med åstranden afmättes och till godheten pröfwades, och befans Koifwukåski Hemman af föjande Lägenheter

NB här inflyter beskrifningen öfwer Koifwukåski Sub litera D på föregående och öfwer Welhonoja Sub litera E sampt öfwer Kåfwakåski Sub litera G.

Af Föregående Beskrifning finnes wähl Welhonoja hafwa tillgång uppå åkerMark till 8 tunnor inalles Men thär hoos ingen ängzMark wijdare wijd åstranden och under besagde åkermark at Rödia, under? som? förmält alt hwad tiänligit thär till warit af Koifwukåski och Kåfwakåski för thetta Rödiat och inkränktadt är, hwilka thet ??ste? ligit hålla och underkasta sig Giärna effter befundne Godheten therföre skattan åtaga. Och hwad thet wijdkommer at Wähähapalåski åboen till thenne Welhonoja uthlåfwar afstå af Ylinennijtu som under Welhonoja åkerMark ligger inalles till 1 ⅞ åhm, så kunna syningz Männen eij finna huru Wähähapakåski thär till macht äga kan, utan bör alt hwad Wähähapakåski under Många åthniutne Frijhetz åhren upbrukat och Rödiat så till åker som äng, under then nu högGunstigt anbefalte skattläggning Wähähapakåski till skatt berächnas, och then slåtter Welhonoja will förwägra Koifwukåski utj Welhonijtu till ¾ åhm, synes billigt Koifwukåski böra få behålla, medan han Ränβningen thär uppå långt för Welhonoja åboens anträde befinteln märkes hafwa Giordt. Och J öfrigt thär Welhonoja all then prætenderade åkermarken skulle få behålla Stodo Kåfwakåski i Mistning af 12 Cppr åker, effter then honom lemnade uthmäthning under dn 23 Junij 1729 uppå 5 tld fast then af Wähähapakåski öde lemnade och af Kåfwakåski åboe uptagne åkerjorden till 1 tld ¾ Cppr inberächnas, och thärhoos hade Kåfwakåski ingen tillgång wijdare sin åker at widga och ökia the? eij? i slik beskaffenheet, sampt i afsicht på then olägenheet Welhonoja måste ehrfara at han instängd innan sin giärzdlegård genom the andras omkring och underliggiande ängar blifwer och intet slippar till åhn med ägarne; och för öfrigit när thet af Welhonoja upgifne Hööbohl på måβarne till 6 ½ åhmar intet underhålla kan, den swaga åkerjorden och thenne allmänning på hwilken theβe med flere oskattlagde sampt för thetta skattlagde Hemman äro planterade, utom then för thetta upRögde dehlen af Måβarne till ängzslåtter, består af onyttiga måβar öfwer alt och Myket litet af skogzbakar, hwilka stenige och lika onyttige äro, at således ingen duglig mark till åker och swedie wijdare är åstranden finna för hemmanen: underställes Hans Nåhde Högwällborne Hlr Baron General Major och Landshöfdingens HögRättwijste ödmiukast, huru wijda Welhonoja Nybygge bestånd kan hafwa, eller huru wijda Kåifwukåski och Kåfwakåski af? sättande??" (LOPPU TEKSTI HÄIPYY ALAREUNAN KULUMISEN TAKIA.)

 

”Tämä Kruunun Yhteismaa, jolle on otettu nämä verolle panemattomat Talot, perustuu, ilman sinne niittyheinikoiksi raivattuja osia Nevoista, kaikilta osin hyödyttömistä Nevoista ja hyvin vähäisistä metsäkummuista, jotka Kivisinä ovat yhtä hyödyttömiä. Niinpä sieltä ei löydy ollenkaan hyödyllistä maata pelloiksi ja kaskiksi, lukuun ottamatta Karvianjoen rantoja. Ne ovat nämä verolle panemattomat ja useat täällä aiemmin verolle pannut sekä nykyisin perustetut talot niin tarkoin hyödyntäneet, että hyvin vähän lisiä on löydettävissä. Ja vaikka jokin hyödyllinen paikka pelloksi jostakin Rannalta löytyisi, on kuitenkin koko jokiranta, nopeasti katsottuna, parhaiten soveltuvaa raivattavaksi niityiksi ja heinämaiksi. Niistä taloille ei juurikaan ole hyötyä, sillä nuorkarjalle pitää hankkia kovanmaan nurmea ja hienoa heinää, kun Nevoilta saadaan vain karkeaa saraa.

Nämä verolle panemattomat talot ovat nauttineen kruununyhteismaita yhteisesti. Kuitenkin se on tapahtunut niin, että joen itäpuolella oleville Taloille on turvattu ne maat, mitä sillä puolella jokea on. Niinpä he ovat saaneet riittävästi rakennuspuita ¼ peninkulman etäisyydeltä. Sitä vastoin Länsipuolella jokea asuvien vastaavat tuotteet on menetetty, mikä on selkeästi kohtuutonta. Niinpä heidän kunkin pitää saada kernaimmin nauttia esteettömästi ulkomaita talojen tarpeisiin. Muutoin Taloilla on metsistä samat edut, kuten Polttopuut pienistä nuorista männyistä ja pienistä Koivuista, sekä riittävästi lepistä lehdestenottoon. Hyvin vähäiset mahdollisuudet tervanpolttoon. Se kuitenkin onnistuu kelvottomista nuorista männyistä ja mäntyjenjuurakoista, jotka ovat 5 tai 6 vuoden päästä poltettavissa. Hyvin vähäiset kaskimaat, joista voi kasketa vain pienet naurismaat. Aitavärkkiä saadaan Koivuista ja lepistä. Seipäitä voidaan tehdä tervasten sydänpuista. Kuusia ei löydy hakojen hakkaamiseksi lannan sekaan sen parantamiseksi. Kalkkikiveä ei löydy eikä myöskään ole mahdollisuuksia tiilenlyöntiin. Enempää perkausmahdollisuuksia Nevoista niityiksi ei likemmin ole.

Joen itäpuolella ¼ peninkulman päässä joesta on pieni lampi nimeltään Kavojärvi. Länsipuolella jokea on ¼ peninkulman päässä joesta kolme lampea: Hirvilampi, Takajärvi ja Alhojärvi. Niissä on vähäiset kala-apajat. Vain kevätaikaan voidaan nuotalla saada joitakin Särkiä ja muita pieniä suomukaloja sekä haukia, mutta niitä ei lasketa etuisuuksiin. Itse Karvianjoki, jonka varrella Talot sijaitsevat, on niin syvärantainen, ettei mitään kalanpyydyksiä siellä voida käyttää, ainoastaan onginta onnistuu, joka ei aikaakuluttavana ei ole palkitsevaa.

Kavokosken pellon laidalla on Jalkamylly. Siitä omistavat seuraavat Talot kukin yhtä suuren osuuden: Sälliluoma, Riihiluoma, Koivukoski, Kortteisto, Kovaluoma, Vataja, Kavokoski ja Vähähaapakoski. Mylly voi käydä läpi vuoden ja sen teho riittää osakkaille, mutta ei muuhun käyttöön.

Nämä Talot sijaitsevat 5 peninkulman päässä lähimmästä kauppakaupungista Porista. Sinne kuljetaan Nevojen ja Järvien kautta, mutta kesäisin sinne ei johda ollenkaan tietä. Pohjanmaalla olevaan Kristiinankaupunkiin on 7 peninkulmaa, Suurelle Maantielle on 2 peninkulmaa ja Ikaalisten Emäkirkolle 5 peninkulmaa.

Ainoa keino heidän Talojensa Verojen suorittamiseen tapahtuu karjan kautta, josta vuosittain voidaan saada jotain tuotteita ja muuttaa ne rahaksi. Kehnojen peltojen vuosikasvu on hyvin heikkoa ja se voi hädin tuskin riittää Talojen omiin tarpeisiin.

Hänen Armonsa Korkeanjalosukuinen Vapaaherra Paroni Kenraalimajuri ja Maaherra Otto Reinhold Ykskull on viime helmikuun 25. päivänä antanut kunnioitetun päätöksen. Sitä nöyrimmin noudattaen saavuimme lokakuun 27. päivänä vuonna 1737 lähtien paikalle. Läsnä oli allekirjoittaneen lisäksi Kruununvoudin Hyvinuskotun Herran Johan Forssin tilalle osapuolten yksimielisesti valitsema Kyrön ja Ikaalisten Pitäjien Pitäjänkirjuri Hyvinkunnioitettu Nils Favorin. Paikalla olivat myös Nimismies Hyvinkunnioitettu Erik Litander yhdessä Vatulasta olevan Lautamiehen Antti Juhonpoika Heiskan kanssa sekä osapuolten valitsemana Hyväluontoinen Talonpoika Erkki Erkinpoika Kortteisto Velhonojan maan yläpuolelta. Heidän tehtävänään oli erottaa toisistaan Juho Yrjönpoika Koivukosken ja Heikki Juhonpoika Kavokosken uudisasutusten tilukset.

Havaitaan, että kahden viimeksi mainitun niittyheinämaat kohtaavat toisensa. Niiden aikaansaamiseksi on pitkin Karvianjoen rantoja heidän Torppiensa välistä raivattu kaikki se, mitä niittymaaksi on ollut kelvollista.

Samalle maalle on Heikki Hannunpoika Velhonoja ajatellut raivata peltoa, mikä niittymaa, samoin kuin Velhonojan peltomaan, Koivukoski ja Kavokoski väittävät olevan mahdotonta toteuttaa ilman heidän Talojensa kokemaa häviötä. Jotta saataisiin varmuus, mitä kukin omistaa, pitää kaikki heidän pitkin joenrantaa olevat peltonsa ja niittykappaleensa mitata ja arvioida niiden hyvyys. Koivukosken Talolla on seuraavat tilukset (kirjoittajan lisäys: joita tiluksia tässä ei ole lueteltu):

NB tähän selitelmään pannaan Koivukoski aiemmalla kirjaimella D ja Velhonoja kirjaimella E sekä Kavokoski kirjaimella G.

Tapahtuneesta selitelmästä havaitaan Velhonojan saaneen kaikkiaan 8 tynnyrinalaa peltomaata. Sen lisäksi ei jokivarresta ole raivattavaksi niittymaata eikä myöskään sanotun peltomaan yhteydessä. Koivukosken ja Kavokosken toimesta on kaikki hyödyllinen täältä jo raivattu ja vallattu. Ne ovat riidattomia ja niiden laadut on tutkittu ja he vastaavat sen mukaan niiden veroista. Mitä tulee Vähähaapakosken asukkaan Velhonojalle antamaan lupaukseen luovuttaa Ylinenniitty, jossa Velhonojalla on peltomaan yhteydessä 1 ⅞ aamia, niin eivät Katselmusmiehet voineet havaita, miten se voisi olla Vähähaapakosken vallassa. Vähähaapakosken pitää kaikki se, mitä hän on saanut, useiden verovapaiden vuosien aikana laittaa viljelykuntoon ja raivata pelloiksi ja niityiksi. Sillä perusteella nyt Korkea-armoinen määräsi verollepanon Vähähaapakoskeen ja se otetaan verotuksessa huomioon. Velhonojan ¾ aamin heinänteon Velhonniityltä halusi Koivukoski kiistää. Se näyttäisi kuuluvan Koivukoskelle ja sen pitää saada se etenkin, kun Koivukoski on sen perannut jo kauan ennen, kuin Velhonojan asukas ryhtyi sitä havittelemaan.

Jos Velhonoja saisi kaikki tavoittelemansa peltomaat, menettäisi Kavokoski 12 kapanalaa peltoa. Sen vuoksi hänelle jätettiin mittauksessa 23. Kesäkuuta 1729 5 tynnyrinalaa, koska Vähähaapakoski on jättänyt sen autioksi, lukuun ottamatta Kavokosken asukkaan viljelyyn ottamaa yhtä tynnyrinalaa ¾ kapanalaa. Kavokoskella ei näin ollen olisi enää mahdollisuutta laajentaa peltojaan. Velhonojan pitää saada tietää aikomustensa haitoista. Aitauksellaan hän sulkee muiden ympärillä olevat ja niille kuuluvat niityt eivätkä omistajat pääse joelle eikä myöskään Velhonojan nevoilta luovuttamaa 6 ½ aamin heinämaata voida ylläpitää. Heikot peltomaat ja nämä yhteismaalle perustetut useat sekä verolle panemattomat että verolle pannut talot, lukuun ottamatta heidän raivaamiaan osia nevoilta niittyheinikoiksi, perustuu kaikilta osin hyödyttömistä nevoista ja hyvin pienistä metsäkummuista, jotka kivisinä ovat yhtä hyödyttömiä, että ei joenvarresta taloille ole löydettävissä minkäänlaista hyödyllistä maata pelloiksi tai kaskiksi. Nöyrimmin alistetaan Hänen Armonsa Korkeanjalosukuisen Vapaaherran Paronin Kenraalimajurin ja Maaherran Korkeanoikeudenmukaiseen harkintaan, mitenkä Velhonojan Uudisasutus voi olla olemassa tai mitenkä Koivukoski ja Kavokoski …" (LOPPU TEKSTI HÄIPYY ALAREUNAN KULUMISEN TAKIA.)

Lähde
Kansallisarkisto: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Honkajoki, Anttila
(A14:1/5–7)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281135
jakso 3: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281157

jakso 5: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281164