Honkajoen Pitkäkoski ja Kodisjoensuu 1704

©Antero Perttula 2020
Maantieteellinen kuvaus Hoinkajoen Pitkäkosken ja Kodisjoensuun uudisasutuksista 1704

Kartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10267812

Geometrisch Delineation öfwer Pitkekåski Nybygge Vthi Biörneborgs Lähn öfre Satagundens Härads Nedre dehl och Ikalis Sochn på stora Allmenningen belägit, blef till Hörsampt föllie af Högwälborne Herr Landzhöfdingens Jacob Bures Ordres afmätt 1704 af J:S: Östring. "Maantieteellinen Kuvaus Pitkäkosken Uudisasutuksesta. Se sijaitsee Porin Läänin, Ylä-Satakunnan Alisen osan Kihlakunnan, Ikaalisten Pitäjän suurella Kruununyhteismaalla. Sen on Kuuliaisesti, noudattaen Korkeanjalosukuisen Herra Maaherran Jacob Buren määräystä, mitannut vuonna 1704 Joonas Östring."
Kirjain L^a	Numero №	Karttaselitelmä Notarum Explicatio	Tynnyrinalaa Tunnor	Kapanalaa Cappar		Tynnyrinalaa Tunnor	Kapanalaa Capp^r	Aamia Åhm
						Vuotuinen kylvö Åhrl: Vtsäde.
A		Pitkäkosken uudisasutuksen talonpaikka. Är Nybyggetz Pitkäkåski Huusplatz.
B		Tarpeellinen kaalitarha. Wijsar een Nödtorfftig Kåhlgård.
	1,	Laiha hiekkasorapohjainen pelto, joka käsittää berecknar åker af mager, grund sandöhriord, innehåller	3	12	288
	2,	Multapohjainen pelto, jota edellisen lohkon tavoin vahingoittavat kevättulvat, se käsittää Vtwijsar åker af Mulliord, hwilcken med den förra skadas af watnetz upstijgande wåhrtijden, innehåller	2	6	420
	3,	Hiekkapohjainen peltotilkku, joka käsittää Wijsar een åkertäppa af sandjord bestående och inneholdh		10	390
		Parempaa peltomaata on 2 tynnyrin- 6⁴²⁰ kapanalaa, huonompaa on 3 tynnyrin- 12²⁸⁰ kapanalaa ja peltoa on yhteensä 5 tynnyrin- 30 ^224/437 kapanalaa. Siitä kylvetään vuosittain puolet Blifwer altså af den bättre iorden till 2 Tun^r 6⁴²⁰ Capp^r, af den sämbre till, 3 Tunnor 12²⁸⁰ Capp^r, giör tillsammans 5 Tunnor 30 ^224/437 Cappar, helfften der af blir åhrlⁿ				2	31¹¹²
		Seuraavassa ovat niityt, joista osa sijaitsee peninkulman päässä talouskeskuksesta Engiar äro fölliande deels 1 Mijhl af belägne
	4,	Kodisjoensuuniityltä saadaan kaikkiaan 8 aamia saraheinää. Siitä puolet kuuluu tälle talolle ja toinen puoli Kodisjoensuulle Wijsar Kådisjoensuu Nijtu gifwer öfwer alt 8 åhmar starr, helfften af samma Eng påföres denne och den öfrige helfften Kådisjoensuu, är						4,
	5,	Silmusneva on Samminmajan rajojen sisällä. Tämän numeron alla se on yhteinen Kodisjoensuun kanssa. Niittyosuus jakautuu tasan talojen kesken, jolloin Pitkäkosken osuus on J Silmust Näfwa in om Sammin Maija Råår under denna Numer bekommer detta hemman sin Proportion med KådisJoensuu, blif^r						1¼,
	6,	Niittylohko, jota tämä talo nauttii yksistään Noch som detta hemman nyttiar eenskijlt,						6,
	7,	Saareksennevasta, joka on Samminmajan kartalla merkitty № 70, hallitsee tämä talo J Sarichs Näfwa som fins på Sammin Maija Chartan med № 70 sig^d innehafwer detta hemmanet						7,
	8,	Eräällä nevalla, jota kutsutaan Puolivälinevaksi, oleva lohko, joka ei vielä ole valmis, merkitään ylös. Noch een Måsa Pohlwellis Näfwa kallad, som eij än medhintz möta, påföres						4,
		Peltoheiniä saa tämä talo åkerhöö bekommer denne						1,
		Näiltä niityiltä, jotka kaikki ovat huonoja nevoja, joista ei sateisina vuosina voida korjata heiniä ollenkaan, saadaan yhteensä karkeaa saraa deβe Engiar bestå alla af elacka Måsar som somblige åhren då Regn åhr är eij kunna eller tillkommas att bärgas, gifwa tillsammmans groff starr						23 ¼.
Geometrisch Delineation öfwer Kådisjoensuu Nybygge Vthi Biörneborgs Lähn öfre Satagundens Härads Nedre dehl och Ikalis Sochn på stora Allmenningen belägit, blef till Hörsampt föllie af Högwälborne Herr Landzhöfdingens Jacob Bures Ordres afmätt 1704 af J:S: Östring. "Maantieteellinen Kuvaus Kodisjoensuun Uudisasutuksesta. Se sijaitsee Porin Läänin, Ylä-Satakunnan Alisen osan Kihlakunnan, Ikaalisten Pitäjän suurella Kruununyhteismaalla. Sen on Kuuliaisesti, noudattaen Korkeanjalosukuisen Herra Maaherran Jacob Buren määräystä, mitannut vuonna 1704 Joonas Östring."
		Karttaselitelmä. Notarum Explicatio,
C		Kodisjoensuun uudisasutuksen talonpaikka. Är Nybyggetz Kådisjoensuu Huusplatz,
D		Tarpeellinen kaalitarha. Wijsar een Nödtorfftig kåhlgård.
	9,	Pelto, joka on laihaa hienojyväistä hiekkaan Betecknar åkeren som består af mager sandfinna till	5	14
		Edellisestä kylvetään vuosittain puolet Helfften här af til åhrlⁿ				2	23
		Pitkäkosken kanssa yhteiset niityt sijaitsevat yli peninkulman päässä. Kodisjoensuuniitty № 4 tulee tälle talolle puoliksi Pitkäkosken kanssa Engiarne tillijka med den förres wijdt afbelägne öfwer Mijhl, I Kådisjoensuu Nijtu under № 4. bekommer detta hemman helfften mot Pitkekåski påföres					4,
		Samminmajan rajojen sisällä olevasta Silmusnevan niitystä № 5 tulee tälle talolle yhtä suuri osuus kuin Pitkäkoskellekin J Silmust Näfwa in om Sammin Maija Råår under № 5. bekommer denna på sin Andeel lijka som Pitkekåski					1 ¼
	10,	Nevaniitty on samasta paikasta yksistään tälle talolle Wijsar Mås Engiar ibidem som detta hemmanet eenskijlt tillkommer, gifwa					9,
	11,	Rimpijärven rannalla olevasta Peeksnevasta saa pelkästään tämä talo huonoa karkeaa saraheinää Är Peeckz Näfwa wed Rimba Järfwi påföres detta Hemmanet allena gifwa elackt höö af groff starr					4,
	12,	Samminmajan rajojen sisällä olevasta Itäluomanniitystä tulee betecknar Jtaluoma Nijtu in om Sammin Maija Råår, påföres					1,
		Peltoheiniä tulee tälle talolle åkerhöö bekommer detta Hemman					¾
		Tekee yhteensä giör tillsammans					20,
		Omien rajojen sisällä olevat metsät (näiden molempien) koostuvat hirsiksi, aidaksiksi, seipäiksi ja polttopuuksi sopivista puista. Metsät yltävät pituudeltaan peninkulmaan ja leveydeltään yli puoleen peninkulmaan. Siksi niitä ei voida piirtää yhtenäisenä tälle samalle kartalle. Ottaen huomioon niiden laajuudet, laaditaan alkuperäisistä pienemmät muodot. Ne tuodaan tälle kartalle. Niille merkitään rajat oikeilla nimillä ja paikoilla. Talojen ohi virtaava Karvianjoki on kalastuspaikka, mutta siitä ei paljoa heru. Paremmat kala-apajat ovat Kodisjärvi ja Rimpilammenjärvi kuin myös Saaresjärvi yhteisesti heidän 8 naapurinsa kanssa. Niiden etäällä olon takia eivät asukkaat voi niistä paljoa hyötyä. Vain talvisaikaan he voivat muutaman kerran yhdessä vetää nuottaa. Myllyä ei ole eikä sille paikkaa, mutta he ovat osallisena heidän naapurinsa Jokihongon myllyssä, jossa he voivat jauhaa kotitarpeiksi. Kaskimaita ei ole, mutta heillä on kuivina vuosina hyvät mahdollisuudet nevoista kytömaihin. Tuohi-, niini- tai lehdesmetsää ei ole. Nämä talot sijaitsevat 24 peninkulman päässä Turun kaupungista, syrjässä maantieltä, erämaassa ja metsässä. Heillä on hyvät karjalaitumet. Skogh /: deβe begge tillhopa :/ samfält till Timmer, gierdzle, stöör och Brennewedh in om sina egne Rååer, som sträckia sig öfwer een Mijhl i lengden, och något öfwer een half Mijhl i bredden, Hwarföre dhe intet kunnat på denna Charta införas, utan i Anledning af dhen om widlyfftige ägor Vtfärdade Ordonance utj een mindre form kommer at bringas, derest Råerne med sine richtige Nambn och stellen skohla annoteras. Fiskie tillgång i Karfwia Åen som faller under Gårdarne, men brukas intet stort, warandes och berättigade i Kådisjärfwi och Rimba lambi träsk at fiskia, så wäl som i Sarisiärfwj tillika med 8 stⁿ sine grannar, Men för aflegenheeten skull, kunna åboerne intet sig der afbetiena, allenast Wintertijden någon gång då grannarne giöra Noot tillhoopa. Jngen Qwarn eij heller stelle, men deehlachtigh med sine grannar i Jokihonga, derest deβe sig till Huusbehoof betiena. Ingen legenheet till Swediande, men af Måsarne hafwa deβe goda Kytteland, då torra Åhr äro. Ingen Näfwer, bast- el. lööfskogh. Deβe hemman äro af belägne ifrån Åbo Stadh 24 Mijhl afsijdes ifrån Landzwägen i Erämarcken och skogen. Godt Muhlebete.

Lähde:
Kansallisarkisto: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Honkajoki, Anttila; № 1 Pitkäkoski Anttilan kylässä ja № 2 Kodesjoensuun Paaston kylässä, kartta ja selitys 1704–1704 (A14:1/1–2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10267812