Honkajoen Pitkäkoski, Kodisjoensuu ja Marjaniemi 1729

©Antero Perttula 2020
Honkajoen Pitkäkosken, Kodisjoensuun, Salon ja Marjaniemen karttaselitelmä 1729

Kartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281210

Pitkekoski, Kåditsjoensu, Sahlo och Majaniemi Hemman I Biörneborgs Lähn, Nedre Sattagunda af Öfre Dehls Häradh, och Ikalis Sochn, afmätte Åhr 1729 af D:P: Ekman.

Talot Pitkäkoski, Kodisjoensuu, Salo ja Marjaniemi Porin läänin, Ylä-Satakunnan alisenosan kihlakunnan Ikaalisten pitäjässä mitattu vuonna 1729 Daniel Person Ekmanin toimesta.

KARTTASELITELMÄ NOTARUM EXPLICATIO
Numero Numeris:		Vuotuinen kylvö Uthsädet
Numero Numeris:		Tynnyrinalaa T^r	Kapanalaa Cpp	Aamia åhm
	Deβe Crono oindelta Hemman på Cronones Allmänning belägna, äro för detta effter Höga Ordres af framledne Landtmätaren Jonas Östring Åhr 1707 Refwade och innom wiβe Råer afskilde ifrån de nästgräntzande Nybyggen, sampt Sedermehr der effter skattlagde, Men som åboerne, sig beswärat öfwer åhrlig tagen skada på åkren af kiölden, som och watnetz öfwerflödande öfwer åker och ängzMarken, hwilket förordsakat, at en dehl måst lemna den wijd sidsta Refningen brukade åkren öde, och Ny uptaga, En dehl åter wiβa sin åker som då skattlagd blifwit, till wiβa Styken så af watnet förderfwad, at ingen wäxt kan förhoppas, ehuru den skiötes, Ty giordes Ny afsätting på ägorne och befunnos af följande lägenheter Nempⁿ "Nämä ruotujakolaitokselle jakamattomat kruununtalot sijaitsevat kruunun yhteismaalla. Ne on korkean määräyksen perusteella mitannut edesmennyt maanmittari Joonas Östring vuonna 1707. Hän on tiettyjen rajojen sisään erottanut nämä tilat lähinnä rajoittuvista uudisasutuksista. Talot on mittausten mukaan laitettu verolle. Nyt asukkaat ovat valittaneet vuosittain pelloille tapahtuvista hallavahingoista ja peltoja sekä niittyjä vaivaavista tulvista. Ne saivat aikaan sen, että osa viime mittauksessa mukaan otetuista pelloista on täytynyt jättää viljelemättömiksi ja tehdä uudisraivauksia. Osa pelloista taas, jotka on laitettu verolle, ovat tietyiltä osiltaan niin vedenvaivaamia, ettei niiltä voi toivoa minkäänlaista kasvustoa, vaikka niitä kuinka hoitaisi. Siksi taloista tehtiin kokonaan uudet arvioinnit ja niille saatiin seuraavat tilukset, nimittäin:"
A	Pitkäkosken ruotujakolaitokselle jakamatonta kruununtilaa asuu Matti Mikonpoika Pitkekåski Crono oindehlte Hemman åboes af Matz Michelβon
	Kaalimaata on riittävästi Kåhlland TillRäkeligit
2	Hamppumaa on hiekkamaata Hampland af Sandjord
3	Tämä pelto on otettu metsästä nykyiseen viljelyyn, kun tulvavesi oli vanhan pellon tärvellyt. Tämä pelto on saman vaivan alainen. Se perustuu hiekka ja hietamaahan, jota halla vioittaa. Hyllymäisenä sitä ei voida katsoa kuin 2 ½ jyvän arvoon. Se käsittää molempina vuorovuosiviljelyinä: Åkren är Nyligen ifrån skougen upbrukad Sedan flodwatnet den gambla åkren förderfwat och är thenna åker samma swårigheet underkastad, består af Sand och Moojord, som kölden skadar och Giäβachtig är kan intet högre ansees än till 2 ½ korns ähring innehåller bägge åhren	5.	17.
	Vuosittain kylvetään puolet eli 2 tynnyri- 24 ½ kapanalaa. Hälfften till åhrligit uthsäde är 2 tl^d 24 ½ Cppr
	Heinämaat keskimääräisinä kasvustoina. Hööbohlet I Medelmåttig, Wäxt
	Aitapientareilta ja nurmilta tulee af Giärdes Renarne och Lindorne blifwer			1.
4	Kotoniityn latoneva on kovanmaan nurmea ¾ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta Hemängen Latto näfwa Hårdwall ¾ tld á ⅓ åhm tldet			¼
5	Samaa korpisuonurmea 1 tynnyrinala á ½ aamia tynnyrinalalta Jbidem Kärrvall 1 tld á ½ åhm tldet			½
6	http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281226 Vanha pelto nimeltään Autiopelto on kovanmaan nurmea 5 ½ tynnyrinalaa á ⅙ aamia tynnyrinalalta Af den Gambla åkren Autiopeldo hårdwall 5 ½ tld á ⅙ tldet			1
7	Samaa nevasuonurmea 1 ¾ tynnyrinalaa á 7/12 aamia tynnyrinalalta Ibidem Måβwall 1 ¾ tld á 7/12 åhm tldet			½
8	Matoneva on ⅞ peninkulman etäisyydellä Samminmajan tiluksilla. Se on nevasuonurmea 1 tynnyrinala á ½ aamia tynnyrinalalta Mattonefwa ⅞ Mijhl från Hemmanet på Sammis ägor Måβwall 1 tld á ½ åhm tldet			½
9	Saareksenniitty on Samminmajan tilusten takana ¾ peninkulman päässä, suurelta nevalta perattu 15 ¼ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta Sarekz ängiar bakom Sammis ägor ¾ Mijhl från Hemmanet af Stoor Måβa upRänsade 15 ¼ tld á ⅓ åhm tldet			5
10	Saareksenperän kotaneva on peninkulman päässä talosta Samminmajan tiluksilla. Se kasvaa karkeaa saraheinää 4 ¾ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta Sarexenpäräs Kåtanäfwa 1 Mijhl från Hemmanet på Sammis ägor af Groff Starr höö 4 ¾ tld á ⅓ åhm tldet			1 ½
11	Kodisjoenniitty on ½ peninkulman päässä talosta. Se on yhteinen Kodisjoensuun talon kanssa. Se kasvaa karkeaa saraheinää 13 ⅜ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta, tämän osuus on 5 Kådisjoennijtu ½ Mihl från Hemmanet, samfält med Kåditzjoenβu Hemⁿ Groff Starr Höö 13 ⅜ tld á ⅜ åhm tl^det 5 thennes dehl			2 ½
12	Ringaniitty eli Silmustenneva on peninkulman päässä talosta Samminmajan tilusten takana. Se on karkeaa saraa 33 tynnyrinalaa á 3 /11 aamia tynnyrinalalta, tekee 9 aamia, josta tämän talon osuus on Ringanijtu el^r Silmustennäfwa 1 Mijhl från Hemmanet bakom Sammin Maja ägor Groff Starr 33 tld á 3/11 åhm tldet 9 åhmar, thennes dehl			4 ½?
	Puolivälineva on sen hyödyttömyyden vuoksi jätetty silleen eikä sieltä tämä talo ole korjannut heinää 20 vuoteen. Se on vanhassa mittauksessa otettu 4 aamiin ja se tulee nyt poistaa Pohlwällisnäfwa är för deβ odugligheet ödelemnat och på 20 åhr eij blifwit bärgad till thetta Hemman, Står i gambla Refningen upfördt för 4 åhmar och dy kommer at afgåå.
	Yllä kirjoitettu niittyalue on kokonaan perattu kruunun yhteiseltä suurelta neva-alueelta. Se kasvaa karkeaa saraa. Se pitää useasti polttaa, jotta paksu sammalpohja ei estä ruohon kasvua. Siksi se on kokonaan poistettu talosta. Sen korjaaminen olisi hyvin vaikeaa, kun vesi kuitenkin nousee sille heinäntekoaikaan. Ofwanskrefne ängiar äro alla af Stoor Måβa på allmänningen upRänsade och bestå af Groff Starr, hwilka som offtast måste afbrännas, så frampt den starka Måβbotn intet skall förhindra grääs wäxten, äro där hoos tämblⁿ aflägen från Hemmanet, hwilket wijd bergningen Myket beswär sampt faller i synnerheet när wåth Hööand infaller.

B	Kodisjoensuu on ruotujakolaitokselle jakamaton kruununtila. Sitä asuu Juho Eskelinpoika. Talo on aiemmin rakennettu vuorovuosiviljelysten peltoaitausten väliin. Mutta, kun tulvavesi on vuosittain noussut rakennuksiin, on asukas sen vuoksi siirtänyt sen pois nevalta vähän korkeammalle luodolle. Se on nyt parhaalla rakennuspaikalla. Koditzjoensuu Crono oindelte Hemman åboes af Johan Eskilβon; detta Hemman har tillförende warit upbygdt mellan bägge åkergiärderne, men emedan flodwatnet åhrligen i Huuβen upstigit, är åboen blifwit förordsakad, flöttiä dem uppå en något högländig Holma utj Måβan, och står som bäst utj bygnade begrepen.
13	Kaali- ja hamppumaata on yhteensä 5 ½ kapanalaa Kåhlland och Hampland tillsammans 5 ½ Cppr.
14	Tämä pelto on hieta- ja ruosteesta punaista hiekkamaata. Sitä tulvavesi huutelee vuosittain vieden lannoitteet pois. Lisäksi sitä vaivaa halla. Se nousee molemmin puolin sijaitsevilta nevoilta. Tätä ei voida arvostaa korkeammalle kuin 2 ½ jyvään. Molemmat vuorovuosiviljelyt käsittävät Åkren består af Moo och Rödh Sandjord den flodwatnet åhrligen öfwer skoljer och giödzlen afför, är där hoos tämblⁿ kiölden under kastad som upstiger af de å ömse sijdor belägna Måβar kan intet högre ansees än till 2 ½ korns ähring, och innehåller bägge åhren	5.	4.
	Edellisestä kylvetään vuosittain puolet eli 2 tynnyrin- 18 kapanalaa Hälfften till åhrligit uthsäde är 2 tl^r 18 Cppr.
15	Tämä on vielä alavampaa peltoa, jonka vesi on aivan pilannut. Siksi se on ollut 20 vuotta viljelemättä. Se käsittää 28 kapanalaa ja sitä viljellään nurmena. Åker mehra Lågländig som watnet aldeles förskiämt och öfwer 20 åhr ödelegat innehåller 28 Cppr och brukas än till Gräβlinda
	Heinämaat keskimääräisinä kasvustoina Hööbohlet J Medelmåttig Wäxt.
	Aitapientareilta, nurmista sekä viljelemättömistä pelloista lasketaan tulevan Af Giärdes Renarne och Lindorne med ödeåkren inberächnad			1 ½
11	Kodisjoensuu on ¼ peninkulman päässä talosta. Se on karkeaa saraa. Se on yhteinen Pitkäkosken kanssa (13 ⅜) tynnyrinalaa á (⅜) tynnyrinalaa, tämän osuus on Kådisjoensuu ¼ Mijhl från Hemmanet, groff Starr, samfält med Pitkekåski (13 ⅜) tld á (⅜) åhm tl^det thennes dehl			2 ½
16	Piippuniitty on ½ peninkulman päässä talosta. Se on karkeaa saraa 10 ¼ tynnyrinalaa á ⅖ aamia tynnyrinalalta Piepunijtu ½ Mijhl från Hemmanet groff Starr 10 ¼ tld á ⅖ åhm tl^det			4
12	Silmusneva on yhden peninkulman päässä talosta. Se on yhteinen Pitkäkosken kanssa. Se on karkeaa saraa 33 tynnyrinalaa á 3/11 aamia tynnyrinalalta tehden 9 aamia. Siitä tämän talon osuus on Sillmus nefwa 1 Mijhl aflägen samfält med Pitkekåski består af Groff Starr 33 tld á 3/11 åhm tldet 9 åhm			4 ½
17.	Itäluoma sijaitsee ¾ peninkulman päässä talosta. Se on karkeaa saraa 9 tynnyrinalaa á ⅙ aamia tynnyrinalalta. Se löytyy Samminmajan kartalta Jtälouma ¾ Mijhl aflägen, groff Starr 9 tld á ⅙ åhm tldet, finnes på Samminmaja Chartan			1 ½
	Metsää nauttivat ylläkirjoitetut kaksi taloa yhteisesti. Ne on edesmennyt maanmittari Östring erottanut toisista uudisasutuksista tietyin rajoin. Sieltä löytyy ½ peninkulman päästä talosta riittävästi hirsiainesta. Kuusia ei ole seipäiksi eikä hakoja lannoitteen sekaan hakattavaksi. Polttopuut ja aidakset pitää tehdä männyistä ja niitä on riittävästi. Vähäiset mahdollisuudet lehdeksiin nuorista koivuista ja lepistä, mutta ei ole tuohi- tai niinipuuvärkkiä. Ei ole kaskimaita. Ne kytömaat, jotka ovat Kodisjoensuun ympärillä, ovat niin tärveltyjä, ettei niistä ole mihinkään. Ei ole pelloiksi hyödynnettävää maata, mutta niityiksi voidaan nevoilta edelleen saada karkeaa saraa. Jalkamylly on Koivukosken, Kortteiston, Kovaluoman, Vähähaapakosken ja näiden kahden talon kanssa yhteinen Karvianjoen Kavokoskessa. Tulvavesi on vuosittain aiheuttanut sille vahinkoa ja tänä vuonna se vei koko laitoksen menneessään ja myllypaikkakin tärveltyi. He jauhattavat nyt palkalla Iivarin myllyssä, joka on 1 ½ peninkulman päässä talosta Pohjanmaan puolella. Kala-apajia on Ringajärvellä ja Saareksenjärvellä. Ensimmäiseen on matkaa ½ ja jälkimmäiseen 1 peninkulma. Nuottaa voidaan vetää vain talvella, mutta sen kerrotaan olevan vain hyvin vähäarvoista eikä se lyö leiville. Karvianjoessa, joka virtaa ohi peltojen, ei ole lainkaan kala-apajia. Skoug nyttia ofwanskrefne 2^ne Hemman tillsammans, som af framledne Landtmätaren Östring är afskild från andra Nybyggiares med wiβe Råer, hwar innom finnes timmer till Nödhtorfften ½ Mijhl afläget, ingen gran hwarken till Stöör el^r Giödningz ökiande, Wedhbrand och Gärdfång af tall tillRäkelig, Ringa lööfbrått af ung biörk och ahl, Men intet näfwerfång och bastflått, Jngen swediemark, den Kyttiemarken omkring Kåditzjoensuu Hemman är så förderfwad och uthödd, at ingen tillgång wijdare finnes, ingen mark tiänlig till åker Rödning, Men till äng af Måβarne kan wähl finnas utaf groff Starr. Sqwaltqwarn har Koifwukåski, Kortelisto, Kåwalouma, Wähähapakåski med deβe 2^ne Hemman tillammans hafft utj Karfwia Åhn och Kawåkåski, Men af flodwatnet åhrligen lidit skada och i åhr aldeles bortfördt och Qwarnstället förderfwat, brukar nu för lega Jwaris qwarn från Österbotn 1 ½ Mijhl från Hemⁿ. Fiske utj Ringajerfwi och Sarexjerfwi det förra ½ och det Senare 1 Mijhl aflägste, brukas endast om wintern med Noth, berättas af Myket Ringa wärde och lönar intet beswäret, utj Carfwia åhn som åkren underflyter är intet fiske att tillgå
	http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281221
C	Taloa nimeltään Salo eli Santa asustaa Jaakko Matinpoika Salo eller Santa Hemman åboes af Jakob Mattβon
18	Humalatarhassa on joitakin salkoja, heikkokasvuisia Humblegård till några Stänger af Ringa wäxt
19	Välttämätön kaalimaa. Kåhlland Nödtorfftigt.
20	Hamppumaata on rittävästi. Hampland tillRäkeligit.
21	Molempien vuorovuosikylvöjen maat ovat karkeaa hiekka- ja hietamaata. Tulvat huuhtelevat niitä keväisin ja ovat siksi hyllymäisiä sekä hallan arkoja. Niinpä niitä ei voida katsoa kuin 2 ½ jyvän arvoisiksi ja ne käsittävät deβ uthβäde bägge åhren utj Sand Grof och Moojord, som åhrligen om wåhren af watnflod öfwersköljer, är där hoos giäβachtig och fråsten under kastad, kan eij Högre ansees än till 2 ½ korns ähring, och innehåller	6.	15.
	Pelloista kylvetään vuosittain puolet eli 3 tynnyrin- 7 ½ kapanalaa. Hälfften der af till åhrligit uthβäde än 3 tl^r 7 ½ Cppr.
22	Nämä pellot vesi on aivan pilannut ja ne ovat hyödyttömiä. Ne käsittävät 2 tynnyrin- 7 kapanalaa. Åker som watnet aldeles förskiämt och oduglig är blifwer 2 tl^r 7 Cppr.
	Heinämaat. Hööbohlet.
	Aitapientareilta ja nurmilta hyödyttömine peltoineen Af giärdes Renarne och Lindorne med den odugliga åkren			1.
23	Pukinluoma on kovanmaan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ⅘ aamia tynnyrinalalta Pukilouma Hårdwall ⅝ tld á ⅘ åhm tldet			½.
24	Suovaniemi on kovanmaan nurmea 6 tynnyrinalaa á ⅙ aamia tynnyrinalalta Souwaniemi hårdwall 6 tld á ⅙ åhm tl^det			1.
25	Pitkäkoskenletto on kovanmaan nurmea 2 ½ tynnyrinalaa á ⅖ aamia tynnyrinalalta Pitkekåski latto hårdwall 2 ½ tld á ⅖ åhm tl^det			1.
26	Kodisjoensuunniitty on kovanmaan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ⅖ aamia tynnyrinalalta Kådiβjoensuo nijtu hårdwall ⅝ tl^d á ⅖ åhm tl^det			¼.
27	Kartiskalahti on yhteinen Marjaniemen talon kanssa ⅜ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta, tekee yhden aamin, josta tämän osuus on puolet Kartiskalachti samfält med Marjaniemi Hemman ⅜ tld á ⅓ åhm tl^det giör 1 Hälfften der af thennes dehl			½.
28	Heiniluomansuu on kovan maan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ⅖ aamia tynnyrinalalta Heiniloumasuo hårdwall ⅝ tld á ⅖ åhm tl^det			¼.
29	Anttilankohta on kovanmaan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ⅖ aamia tynnyrinalalta Andila kåchta hårdwall ⅝ tld á ⅖ åhm tl^det			¼.
30	Katiskaluoma on yhteinen Marjaniemen kanssa omassa metsässä 1 ¼ peninkulman päässä talosta. Se on saraa ja tämän talon osuus on Kartiskalouma samfält med Marjaniemi på egen skoug 1 ¼ Mijhl från Hemmanet, Starr, thennes dehl			1.
	Eskolanmaan Prunniluomanperä on yhden peninkulman päässä talosta. Sitä ei voida sen kaukaisuuden vuoksi mitata, mutta naapurit todistivat, että sieltä voidaan kaataa karkeaa saraa Prunniloumapärä på Eskola Mark 1 Mijhl från Gården, kunde intet för deβ aflägsen?heet och sänkheet mätas men af grannarne intygas kasta af sig groff Starrhöö			½.
	Rynkylammenjoensuu on Kodisjoensuun metsäpalstalla yhden peninkulman päässä talosta. Se kasvaa karkeaa saraa Ryngalambi joenβuu på Kåditzjoenβuu skoug 1 Mijhl från Hemmanet groff starr			¼.
31	Moikiluoma on yhteinen Marjaniemen kanssa. Se on 1 ¼ peninkulman päässä talosta Sammin tiluksilla. Siellä on karkeaa saraa 8 tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 2 aamia, josta kumpikin saa puolet Moikilouma? samfält med Marjaniemi 1 ¼ Mijhl från gården på Sammis ägor af groff Starr 8 tl^d á ¼ åhm tl^det giör 2 åhm hwar af hälfften			1.
32	Haukkaneva on myös yhteistä. Se on karkeaa saraa 8 ⅛ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 2 aamia, josta puolet on Haukanäfwa äfwen Samfält groff Starr 8 ⅛ tld á ¼ åhm tldet giör 2 åhm hälfften är			1.
33	Sauranallas on yhteistä. Se kasvaa karkeaa saraa 3 ⅝ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta. Se tekee yhden aamin, josta puolet on Sauranahlas samfält Groff Starr 3 ⅝ tld á ¼ åhm tl^det giör 1 åhm halfften är			½.
34.	Tallineva on yhteistä. Se kasvaa saraa 5 ¼ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 2 aamia, josta puolet on Tallinäfwa samfält Starr 5 ¼ tld á ⅜ åhm tl^det giör 2 åhm hälfften är			1.
35	Silmuskoivisto on yhteistä. Se kasvaa saraheinää 7 ⅛ tynnyrinalaa á 5/12 aamia tynnyrinalalta. Se tekee 3 aamia, josta puolet on Silmuskoifwisto samfält Starhöö 7 ⅛ tl^d á 5/12 åhm tl^det giör 3 åhm hälfften			1 ½
36	Paistoranta on yksistään tämän talon niittyä. Se kasvaa saraa 1 ½ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta Paistorande Enskijlt Starr 1 ½ tld á ⅓ åhm tl^det			½
37	Keitaanallas on yhteistä. Se kasvaa karkeaa saraa 8 ⅛ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 2 aamia, josta puolet on Keitanahlas Samfält Starr groff 8 ⅛ tld á ¼ åhm tldet giör 2 åhm hälfften			1
38	Keitaanallas on yhteistä. Se kasvaa karkeaa saraa 11 ¾ tynnyrinalaa á ⅓ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 4 aamia, josta puolet on Keitanahlas Samfält Groff Starr 11 ¾ tld ⅓ åhm tl^det giör 4 åhm hälfften			2
39	Honkalahti on yhteistä. Se kasvaa karkeaa saraa 5 ¼ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta. Se tekee 2 aamia, josta puolet on Hångalahden samfält Groff Starr 5 ¼ tld á ⅜ åhm tldet giör 2 åhm hälfften			1
	Rynkalammen keitaansuo on yksistään tämän talon. Se on saranurmea. Se on kaukaisuutensa vuoksi jätetty mittaamatta, mutta sieltä voidaan todistusten mukaan saada Ryngalambi Kietansuo enskijlt Starrwall är för sänkheten omät Men kan gifwa effter intygandet			1
	Koukakannonniitty on omassa metsässä ¼ peninkulman päässä talosta. Se on hunningolla ja sen vuoksi hyödyttömänä jätetty korjaamatta. Kåukakandonijtu på egne skoug ¼ Mijhl från Hemmanet står under fääfoot och för deβ odugligheet ödelemnad.

D	Marjaniemi on ruotujakolaitokselle jakamaton kruununtila. Sitä asuu Jaakko Antinpoika Marjaniemi Crono oindelt Hemman åboes af Jakob Anderβon
40	Humalatarhassa on 40–50 salkoa. Se on huonokasvuista ja viljelyyn kelpaamatonta maata. Humblegård till 40 á 50 Stänger af Ringa wäxt och utj otiänlig jord.
41	Hamppumaata on riittävästi Hampland tillräkeligit
42	Välttämätön kaalimaa Kåhlland Nödtofftigt
43	Talon molemmat vuorovuosikylvöpellot ovat hyllyäviä karkeita hiekka- ja hietamaata. Ne ovat hallan arkoja. Niissä myös tulvavesi tekee vuosittain vahinkoa ja huuhtelee lannoitteet pois. Siksi ne pitää joka vuosi lannoittaa. Niitä ei voida arvostaa korkeammiksi kuin 2 ½ jyvään deβ uthsäde bägge åhren utj grof Sandjord och Moojord giäβachtig, hwilken fråsten underkastad, sampt af flodwatn åhrligen skadas som göidzlen afsköljer och dy åhrligen måste giödas, kan eij högre ansees än till 2 ½ korns ähring innehåller	6.	2.
	Edellisestä kylvetään vuosittain puolet eli 3 tynnyrinalaa yksi kapanala. Hälfften till åhrligit uthβäde är 3 tl^r 1 Cppr.
44	Aitaus, jonka muuan talonukko on ottanut viljelyyn heikosta maasta. Se ei ole kelvollinen pelloksi. Se käsittää 1 tynnyrin- ja 5 kapanalaa En wreet som en Huusgubbe upbrukat af swijksam jord som intet duglig till åker är innehåller 1 tl^a 5 Cppr.
45	Vielä pelto, joka on kehnoutensa takia jätetty viljelmättä. Se on tehty nevasta ja käsittää 9 kapanalaa. Än åker som för deβ odugligheet är ödelemnad af Måβan upgiorder innehåller 9 Cppr.
46	Pelloissa on vasikkahaka. Se on kovaa nurmea. Siellä voidaan vuosittain pitää 8–10 kappaletta vasikoita. Kalfhagen under åkren af skarp wall kan underhålla 8 á 10 Styken åhrlⁿ
	Heinämaat Hööbohlet.
	Aitapientareilta ja nurmilta sekä kelvottomilta pelloilta Af giärdesRenarne och Lindorne med den odugliga åkren			¾
47	Pukinluomansuu on kovanmaan nurmea ½ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta Pukiloumansuu Hårdwall ½ tld á ½ åhm tl^det			¼
48	Heikinniemi on kovanmaan nurmea 6 ⅛ tynnyrinalaa á ⅕ aamia tynnyrinalalta Heikiniemi Hårdwall 6 ⅛ tld á ⅕ åhm tl^det			1 ¼
49	Patamaa on kovanmaan nurmea 1 ¼ tynnyrinalaa á ⅕ aamia tynnyrinalalta Patama hårdwall 1 ¼ tld á ⅕ åhm tl^det			¼
50	Kodisjoensuu on kovanmaan nurmea ¼ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta Kåditzjoensuu hårdwall ¼ tld á ½ åhm tl^det			⅛
51	Pitkäranta on kovanmaan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ⅕ aamian tynnyrinalalta Pitkeranda hårdwall ⅝ tld á ⅕ åhm tld^et			⅛
52	Heiniluomansuu on kovanmaan nurmea ⅜ tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta Heiniloumasuo hårdwall ⅜ tld á ½ åhm tl^det			3/16
53	Eskonpellonpää on kovanmaan nurmea ½ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta Eskonpeldonpää hårdwall ½ tld á ¼ åhm tl^det			⅛
54	Anttilankohta on kahdessa paikassa kovanmaan nurmea 1 ¼ tynnyrinalaa á ⅕ aamia tynnyrinalalta Andilan kåhdas hårdwall 1 ¼ tld á ⅕ åhm tldet på 2^ne Ställen			¼
	Yhteisiä ovat niityt: Kartiskalahti, Kartiskaluoma. Moikiluoma, Honkaneva, Sauranallas, Tallineva, Silmuskoivisto, Keistanallas kahdessa lohkossa ja Honkalahti. Tämän talon osuus niistä on yhtä suuri Salon talon kanssa, on af Kartiskalachti, Kartiskalouma, Moikilouma, Hånkanäfwa, Sauranahlas, Tallinäfwa, Silmus Koifwisto, Keistanahlas 2^ne Styken och Hångalahden, sämfälte ängiar, thennes dehl lika med Sahlo Hemman blifwer			11.
	Metsä on yhteinen Salosen kanssa seuraavien rajojen sisällä: mennään Karvianjoen Sulahaaranluomasta Kyrön Skanssiin sinne, missä kohdataan Kampikoski, Katko ja Jokihonko. Sieltä jatketaan suoraan yli nevan Kaurankankaanjärvenojansuuhun. Siltä Santastenluomaan, jossa kohdataan Niinisalo. Sieltä mennään edelleen puron yli Kaukajärvelle. Sieltä suoraa linjaa pitkin Karvianjoelle. Sieltä jokea ylöspäin ensimmäiselle rajamerkille. Metsistä löytyy tarpeeksi hirsivärkkiä talojenrakennuksiin. Mutta kuusia ei ole aidaksiin tai hakoja lannoitteen sekaan pilputtavaksi. Polttopuita on riittävästi. Aidakset ja seipäät vuollaan männyistä. Lehdeksiin on vähän koivuja ja leppiä. Sen sijaan tuohta tai niinipuita ei ole. Kaskimaita ei ole ja mitä kytömaita on ollut, on ne hävitetty ja ovat nyt jo hyödyttömiä. Sopivia lisämaita pelto- tai niittyraivioiksi ei ole. Ei ole omaa myllypaikkaa, mutta on osallinen Jokihongon myllyyn, joka voi käydä vuoden ympäri. Siksi jokainen osallinen maksaa siitä vuosiveroa 4 kappaa. Kala-apajat ovat yhteisiä Kodisjoensuun ja Pitkäkosken kanssa. Nämä 4 taloa sijaitsevat 24 peninkulman etäisyydellä Turusta, 6 peninkulman etäisyydellä Kristiinasta ja 6 peninkulman päässä Ikaalisten pitäjän kirkolta sekä 3 peninkulman päässä isolta maantieltä. Verojen maksamiseksi he saavat rahaa myymällä karjaa ja sitä voidaan tukea tervanpoltolla. Skoug Samfält med Sahloinen innom effterskrefne Råer, utj Carfwia åhn Sulaharanlouma därest Kyro skantz med Kampikåski, Kåtko och Jokihånga möta, dädan gerad öfwer Måβan till Kaurankanganjerfwenojansuu, dädan till Sandasten louma, där Ninisalo emot stöter, der ifrån effter bäken till Cauwajerfwi, dädän recta linia till Stora Carwia åhn, och sedan åhn upföre till första Rååstället, hwarest finnes Nödtorfftigt timmer till huusbygnad, Men ingen Gran hwarken till gärdgång el^r giödningens ökiande, wedbrand tillräkelig, giärdzle och Stöör brukas af Tall, Lööfbrått Ringa af biörk och ahl, Men näfwer och Bastflått intet. Jngen swediemark, och hwad Kytteland warit är aldeles uthödat och nu mehra odugligt. Jngen mark till åker och ängz Rödning tiänlig. Jntet qwarnställe egit, men dehlachtige utj Jockihånga qwarn, som kan afgå åhrs födan, hwarföre gifwes af hwarthera 4 Cppr åhrl^t i skatt. Fiske enahanda med Kådizjoenβu och Pitkekåski. Deβe 4 Hemman äro aflägna från Åbo 24 Mijhl från Christina 6 Mijhl från Jkalis Sochne kyrkian 6 Mijhl från Stora Landzwägen 3 Mijhl. Penningar till Räntans afbetahlning sökes med boskapens af yttrande och hwad tiärubränning kan understöldia.

Lähde:
Kansallisarkisto: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Honkajoki, Anttila; № 1 Pitkäkoski Anttilan kylässä, № 9 Hanko-nimisessä ja № 2 Paasto-nimisessä kylässä, kartta ja selitys (notarium explicatio) 1729–1729 (A14:1/3–4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10281210