KARTTASELITELMÄ
NOTARUM EXPLICATIO |
|
|
Vuosittainen
kylvö
Åhrl. utsäde |
Heinämaat
Höbol |
|
Tätä Pihlajaniemen
taloa asustaa tätä nykyä kaksi asukasta Matti Olavinpoika ja Erkki
Mikonpoika. He hallitsevat ja viljelevät tiluksia puoliksi.
Thetta Pilajaniemi hemman bebors för tiden af 2ne
åboer, Mats Olofβon
och Erich Michelβon,
hwilka ägorne til hälfften hwarthera innehafwa och bebruka. |
Tynnyrinalaa
Tr |
Kapanalaa
Cppr |
Aamia
Åhm |
|
Yhteiset tilukset.
Samfälte ägorne. |
|
|
|
1 |
Molempien
vuorovuosikylvöjen pellot ovat hyvin heikkoa hyllysekaista
multamaata, joille nousevat kevättulvat aiheuttaen vahinkoa. Sen
ohella ne ovat alttiita koville halloille, jotka laskeutuvat
pelloille pohjoisen puolelta sijaitsevilta alavilta nevoilta. Siksi
niitä ei voida katsoa kuin 2 ½ jyvän arvoon
Åkren för begge åhrens utsäde består af mycket
swag och swiksam mojord giäβ
achtig, som af flodwatnets upstigande wåhr
tiden skades, och thär hos swåra är kiölden underkastad, hwilken
upstiger af then lång med och norr om åkrarne liggiande sänkachtige
måβan, kan
ei högre anses än till 2 ½ korns ähring |
7: |
2 ½ |
|
|
Vuosittain kylvetään puolet eli 3 tynnryrin- 17 ¼
kapanalaa
Hälfften åhrligen är 3 tlr
17 ¼ Cppr |
|
|
|
|
Heinämaat.
Hööbohlet. |
|
|
|
|
Vuosittain saadaan
peltoheiniä ja pitkin rantaa olevilta nurmilta
Åhrligit åkerhö af lindorne och kring å
stranden |
|
|
½ |
2 |
Kaukolanniemi on kovan
maan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta
Kaukolaniemi hårdwall ⅝ tld
á ¾ åhm tldet |
|
|
½ |
3 |
Samasta paikasta
mättäistä nevasuonurmea 4 ⅞ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta
Ibidem tufwig måβbunden wall 4 ⅞ tld
á ⅜ åhm tldt |
|
|
1 13/16 |
4 |
Sotilaalle kuuluva
niitty. Mutta koska se on keskellä talojen verollepantuja tiluksia,
katsotaan sen oikeuksien eittämättä lankeavan takaisin taloille ja
se on otettu niiden verotuksessa huomioon. Sitä on kovan maan nurmea
yksi tynnyrinala á ¾ aamia tynnyriltä
Till Soldat äng utsynt, men som then mitt uti
hemmanets skattlagde ägor ligger, synes oförgripligen then böra til
hemmanet återfalla, och till skatt berächnas innehåller hårdwall 1
tld á ¾ åhm tld |
|
|
¾ |
|
Edelliseen asukkaat
tokaisivat, että sotilaalle on yhteiseltä ulkomaalta Jokihongon
Karjakorveksi nimetyltä paikalta, länteen Jokihongon Karjakorven
niityltä, missä on tilus, raivattu nevasuonurmea ¼ aamin
heinänkaatoon.
Här emot ansades åboerne at för soldaten på
utmarcken samfälta med Iokihångo Karjakorpi kallad wäster om
Iokihångo Karjakorpi äng, hwartil lägenhet finnes, och består af måβwall
til ¼ åhms höslag uprödia. |
|
|
|
5 |
Kodisjoenlohko? on
kovanmaan nurmea 9 15/16
tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta
Kåditsjoenlocho? hårdwall 9 15/16 tld
á ½ åhm tldet |
|
|
5. |
6 |
Karjakorvenneva on
nevasuonurmea, turpeista ja puskaista hyvin heikkokasvuista 20
tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta
Karjakorpi näfwa måβwall, tufwig och buskig af
mycket ringa och gles wäxt 20 tld á ¼ åhm tldet |
|
|
5. |
7 |
Kelmiluomanneva on
pohjoiseen purosta lähtien maaherrakunnan rajan Kelmiluomasta
Mämminevoineen. Se on hyvin heikkokasvuista 20 ⅞ tynnyrinalaa á ¼
aamia tynnyrinalalta
Kälmiluoma måβa norr om bäcken från Kälmiluoma
höfdinge dömets Råå fallande med Memminäfwa af mycket swag och gles
wäxt 25 ⅞ tld á ¼ åhm tldet |
|
|
6 ½ |
|
Yhteensä
Sa |
|
|
20 1/16 |
A. |
Matti Olavinpojan
talonpaikka.
Mats Olofβons huus plats. |
|
|
|
8. |
Humalatarhassa on
nykyisellään 10 salkoa.
Humlegård nyligen anlagd till 10 stänger |
|
|
|
9. |
Kaalimaa on 1 ½
kapanalaa.
Kåhlland 1 ½ Cppr. |
|
|
|
10. |
Hamppumaa on 3 ¾
kapanalaa,
Hampland 3 ¾ Cppr. |
|
|
|
11. |
Niitystä viljelyyn
otettu aitaus, hietamaata 2 ½ jyvän arvoista
Een wret af ängen uptagen består af mojord
till 2 ½ korns ähring |
|
14: |
|
12. |
Vasikkatilkku on
tupeista ja nevasuonsekaista maata, vähäarvoinen
Een Kalf täppa tufwig och måβbunden
af ringa wärde |
|
|
|
B. |
Erkki Mikonpojan
talontontti.
Erich Michelβons huus tompt. |
|
|
|
13 |
Humalatarhassa on
nykyisellään 10 salkoa.
Humlegård nyligen anlagd til 10 stänger |
|
|
|
14 |
Kaalimaa on 2 ⅝
kapanalaa.
Kåhlland 2 ⅝ Cppr. |
|
|
|
15. |
Hamppumaa on 4 ¾
kapanalaa,
Hampland 4 ¾ Cppr. |
|
|
|
16 |
Niitystä viljelyyn
otettu aitaus, hietamaata 2 ½ jyvän arvoista
Wreten af ängen uptagen består af mojord till
2 ½ korns ähring |
|
18 ¾ |
|
|
Tämän talon, yhdessä
vieressä olevan Jokihongon talon kanssa, yhteisten metsien
loukkaamattomuus on turvattu vieressä olevilta taloilta edesmenneen
Maanmittari Olof Mörtin vuonna 1695 Jokihongosta laatiman kartan
rajoilla. Niiden sisällä on riittävästi polttopuita ja koivuista
saadaan lehdeksiä nuorta karjaa varten. Mutta hirsien saanti on
hyvin vähäistä kotitarpeisiin ja puut ovat kaukana. Kuusia ei ole
aidaksiin tai hakoja lannoitteen sekaan pilputtavaksi, vaan
peltoaitaukset pitää tehdä männyn riu’uista. Maata ei ole
pellonraivauksiin. Hyvin pienet mahdollisuudet heinäsadon
kasvattamiseen nevoilta, koska ne ovat vaikeita karhunsammaleen
kattamia. Aivan vähäiset mahdollisuudet vuosittaisten naurismaiden
kaskeamiseen. Kytömaat ovat olleet peltojen pohjoispuolella
upottavalla lakeudella, mutta ne on tähän tarkoitukseen jo poltettu
ja pilattu. Tervanpolttoa nuorista männyistä ja männynjuurista
voidaan joskus hyvin harvoin ajatella vain kotitarpeisiin ja vähän
suolarahoiksi. Siitä saadaan näillä seuduilla niin huono hinta, että
siitä aiheutuva vaiva, työ ja kuljetus ei kannata. Tiluksilla ei ole
kalkkikiveä eikä tiilenlyöntiin ole mahdollisuuksia. Muita
kalavesiä, kuin peltojen alapuolella oleva joki, ei ole. Siinä on
sellaiset rannat, ettei pyyntiä voida kalastusvälineillä harjoittaa.
Myllyä tai myllypaikkaa ei ole.
Sotilaan pelto on näiden asukkaiden toimesta kiskottu auki
Jokihongon yksityiseksi tunnustetulta maalta. Se on itään ennen
näiden talojen peltoaitausta.
Nämä talot sijaitsevat 24 ½ peninkulman päässä Turun kaupungista.
Pohjanmaalla Kristiina 5 peninkulman päässä on lähin kauppakaupunki.
Emäkirkolle on matkaa 6 ½ peninkulmaa.
Verojen maksamiseen asukkaat voivat vain myydä karjaa sen
menestymisen mukaan. Sitä voidaan hiukan helpottaa vähäisellä
tervanpoltolla.Skog förswarar, thetta
hemman med Iokihångo hemman såsom samfält ifrån angräntzande hemmans
intrång med the uti framledne Landtmätaren Olof Mörts öfwer
Iokihångo hemmans ägor åhr 1695 författade Charta utsatte råer, hwar
innom betarfwelig wedbrand och löfbrått af biörck för ung boskap
finnes, men mycket ringa timmer til huusbetarf som aflägse är, ingen
gran til giärdfång ell. giödningz ökande, utan til åker stängzlen
brukas tall till stör och giärdzle. Ingen marck till åkerrödning at
tilgå, och mycket ringa til höbohls förbätring på må βarne,
effter the swåra med biörn måβa
äro öfwerlupne. Aldeles ringa tilgång på
swedie för åhrligit rofland och hwad Kyttemarck warit norr om
åkrarne på sänka slätten är för detta afbrändt och förderfwat. Tiäru
bränning af gärtall och tallrötter brukar under stundom och mycket
sällan åboerne ei synnerligen widare än til egit betarf och någon
saltpenning, effter samma wahra uti sådant ringa prijs å thenne
orten är, at then mödan, arbetet och afförslen ei öfwerstiger. Ingen
Kalksten å ägorne, ei heller tegelslående brukeligit. Intet fiske
watn widare än uti ån, åkrarne underliggiande, hwilken af sådane
brandta strander är, at ingen fiske wedskaper kunna brukas till
nytta. Ingen qwarn ell. qwarnställe.
Soldatens åkerjord har theβe
åboer upbrutit uppå Jokihångo enskijlta
tillerkiända marck utan för och öster om thetta hemmans
åkergiärdzegård.
Thetta hemman är aflägit från Åbo stad 25 ½ mijl, från Christina
närmaste Kiöpestad i Österbotn 5 mijl, från Moderkyrkian 6 ½ mijl.
Till Räntans afbetalning har åboerne endast boskapen effter thes
trefnad at tilgå och försälja: Hwartil then ringa tiäru bränning,
åboer bruka, något kan underhielpa. |
|
|
|