Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ

 


©Antero Perttula 2020
Honkajoen Pihlajaniemen karttaselitelmä 1729

Kartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645298

Pilajaniemi Crono Oindehlta Hemman J Biörneborgs Lähn, Öfre Sattagunda Nedre Dehls Häradh och Ikalis Pastorat På Crono Allmenningen anlagdt och För thetta skattlagt Till 16 dlr 16 ./. Silfrmt Är Efter Högwälborne Herr Baron General Major Och Landzhöfdingen Otto Reinhold Úxkulls HögGunstiga Ordres af dn 5. Januarii nästförwekne till afskattning afmätt af D:P: Ekman.

"Pihlajaniemen ruotujakolaitokselle jakamaton kruununtalo. Se sijaitsee Porin Läänin, Ylä-Satakunnan Alisen osan Kihlakunnan Ikaalisten Pitäjän suurella Kruununyhteismaalla. Se on ennen tätä laitettu verolle 16 hopeataalerista ja 16 hopeaäyristä. Sen on Korkeanjalosukuisen Vapaaherran Paronin Kenraalimajurin ja Maaherran Otto Reinhold Yxkullin 5. viime Tammikuuta antamalla Korkea-armoisella Määräyksellä verolle panoa varten mitannut Daniel Person Ekman."

KARTTASELITELMÄ
NOTARUM EXPLICATIO

    Vuosittainen kylvö
Åhrl. utsäde
Heinämaat
Höbol
 

Tätä Pihlajaniemen taloa asustaa tätä nykyä kaksi asukasta Matti Olavinpoika ja Erkki Mikonpoika. He hallitsevat ja viljelevät tiluksia puoliksi.

Thetta Pilajaniemi hemman bebors för tiden af 2ne åboer, Mats Olofβon och Erich Michelβon, hwilka ägorne til hälfften hwarthera innehafwa och bebruka.
Tynnyrinalaa
Tr

 

Kapanalaa
Cppr

 

Aamia
Åhm

 

 

Yhteiset tilukset.
Samfälte ägorne.

     

1

Molempien vuorovuosikylvöjen pellot ovat hyvin heikkoa hyllysekaista multamaata, joille nousevat kevättulvat aiheuttaen vahinkoa. Sen ohella ne ovat alttiita koville halloille, jotka laskeutuvat pelloille pohjoisen puolelta sijaitsevilta alavilta nevoilta. Siksi niitä ei voida katsoa kuin 2 ½ jyvän arvoon
Åkren för begge åhrens utsäde består af mycket swag och swiksam mojord giäβ achtig, som af flodwatnets upstigande wåhr tiden skades, och thär hos swåra är kiölden underkastad, hwilken upstiger af then lång med och norr om åkrarne liggiande sänkachtige måβan, kan ei högre anses än till 2 ½ korns ähring

7:

2 ½

 
 

Vuosittain kylvetään puolet eli 3 tynnryrin- 17 ¼ kapanalaa
Hälfften åhrligen är 3 tlr 17 ¼ Cppr

     
 

Heinämaat.
Hööbohlet.

     
  Vuosittain saadaan peltoheiniä ja pitkin rantaa olevilta nurmilta
Åhrligit åkerhö af lindorne och kring å stranden
   

½

2

Kaukolanniemi on kovan maan nurmea ⅝ tynnyrinalaa á ¾ aamia tynnyrinalalta
Kaukolaniemi hårdwall ⅝ tld á ¾ åhm tldet
   

½

3

Samasta paikasta mättäistä nevasuonurmea 4 ⅞ tynnyrinalaa á ⅜ aamia tynnyrinalalta
Ibidem tufwig måβbunden wall 4 ⅞ tld á ⅜ åhm tldt
   

1 13/16

4

Sotilaalle kuuluva niitty. Mutta koska se on keskellä talojen verollepantuja tiluksia, katsotaan sen oikeuksien eittämättä lankeavan takaisin taloille ja se on otettu niiden verotuksessa huomioon. Sitä on kovan maan nurmea yksi tynnyrinala á ¾ aamia tynnyriltä
Till Soldat äng utsynt, men som then mitt uti hemmanets skattlagde ägor ligger, synes oförgripligen then böra til hemmanet återfalla, och till skatt berächnas innehåller hårdwall 1 tld á ¾ åhm tld
   

¾

  Edelliseen asukkaat tokaisivat, että sotilaalle on yhteiseltä ulkomaalta Jokihongon Karjakorveksi nimetyltä paikalta, länteen Jokihongon Karjakorven niityltä, missä on tilus, raivattu nevasuonurmea ¼ aamin heinänkaatoon.
Här emot ansades åboerne at för soldaten på utmarcken samfälta med Iokihångo Karjakorpi kallad wäster om Iokihångo Karjakorpi äng, hwartil lägenhet finnes, och består af måβwall til ¼ åhms höslag uprödia.
     

5

Kodisjoenlohko? on kovanmaan nurmea 9 15/16 tynnyrinalaa á ½ aamia tynnyrinalalta
Kåditsjoenlocho? hårdwall 9 15/16 tld á ½ åhm tldet
   

5.

6

Karjakorvenneva on nevasuonurmea, turpeista ja puskaista hyvin heikkokasvuista 20 tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta
Karjakorpi näfwa måβwall, tufwig och buskig af mycket ringa och gles wäxt 20 tld á ¼ åhm tldet
   

5.

7

Kelmiluomanneva on pohjoiseen purosta lähtien maaherrakunnan rajan Kelmiluomasta Mämminevoineen. Se on hyvin heikkokasvuista 20 ⅞ tynnyrinalaa á ¼ aamia tynnyrinalalta
Kälmiluoma måβa norr om bäcken från Kälmiluoma höfdinge dömets Råå fallande med Memminäfwa af mycket swag och gles wäxt 25 ⅞ tld á ¼ åhm tldet
   

6 ½

 

Yhteensä
Sa

   

20 1/16

A.

Matti Olavinpojan talonpaikka.
Mats Olofβons huus plats.
     

8.

Humalatarhassa on nykyisellään 10 salkoa.
Humlegård nyligen anlagd till 10 stänger
     

9.

Kaalimaa on 1 ½ kapanalaa.
Kåhlland 1 ½ Cppr.
     

10.

Hamppumaa on 3 ¾ kapanalaa,
Hampland 3 ¾ Cppr.
     

11.

Niitystä viljelyyn otettu aitaus, hietamaata 2 ½ jyvän arvoista
Een wret af ängen uptagen består af mojord till 2 ½ korns ähring
 

14:

 

12.

Vasikkatilkku on tupeista ja nevasuonsekaista maata, vähäarvoinen
Een Kalf täppa tufwig och måβbunden af ringa wärde
     

B.

Erkki Mikonpojan talontontti.
Erich Michelβons huus tompt.
     

13

Humalatarhassa on nykyisellään 10 salkoa.
Humlegård nyligen anlagd til 10 stänger
     

14

Kaalimaa on 2 ⅝ kapanalaa.
Kåhlland 2 ⅝ Cppr.
     

15.

Hamppumaa on 4 ¾ kapanalaa,
Hampland 4 ¾ Cppr.
     

16

Niitystä viljelyyn otettu aitaus, hietamaata 2 ½ jyvän arvoista
Wreten af ängen uptagen består af mojord till 2 ½ korns ähring
 

18 ¾

 
  Tämän talon, yhdessä vieressä olevan Jokihongon talon kanssa, yhteisten metsien loukkaamattomuus on turvattu vieressä olevilta taloilta edesmenneen Maanmittari Olof Mörtin vuonna 1695 Jokihongosta laatiman kartan rajoilla. Niiden sisällä on riittävästi polttopuita ja koivuista saadaan lehdeksiä nuorta karjaa varten. Mutta hirsien saanti on hyvin vähäistä kotitarpeisiin ja puut ovat kaukana. Kuusia ei ole aidaksiin tai hakoja lannoitteen sekaan pilputtavaksi, vaan peltoaitaukset pitää tehdä männyn riu’uista. Maata ei ole pellonraivauksiin. Hyvin pienet mahdollisuudet heinäsadon kasvattamiseen nevoilta, koska ne ovat vaikeita karhunsammaleen kattamia. Aivan vähäiset mahdollisuudet vuosittaisten naurismaiden kaskeamiseen. Kytömaat ovat olleet peltojen pohjoispuolella upottavalla lakeudella, mutta ne on tähän tarkoitukseen jo poltettu ja pilattu. Tervanpolttoa nuorista männyistä ja männynjuurista voidaan joskus hyvin harvoin ajatella vain kotitarpeisiin ja vähän suolarahoiksi. Siitä saadaan näillä seuduilla niin huono hinta, että siitä aiheutuva vaiva, työ ja kuljetus ei kannata. Tiluksilla ei ole kalkkikiveä eikä tiilenlyöntiin ole mahdollisuuksia. Muita kalavesiä, kuin peltojen alapuolella oleva joki, ei ole. Siinä on sellaiset rannat, ettei pyyntiä voida kalastusvälineillä harjoittaa. Myllyä tai myllypaikkaa ei ole.
Sotilaan pelto on näiden asukkaiden toimesta kiskottu auki Jokihongon yksityiseksi tunnustetulta maalta. Se on itään ennen näiden talojen peltoaitausta.
Nämä talot sijaitsevat 24 ½ peninkulman päässä Turun kaupungista. Pohjanmaalla Kristiina 5 peninkulman päässä on lähin kauppakaupunki. Emäkirkolle on matkaa 6 ½ peninkulmaa.
Verojen maksamiseen asukkaat voivat vain myydä karjaa sen menestymisen mukaan. Sitä voidaan hiukan helpottaa vähäisellä tervanpoltolla.

Skog förswarar, thetta hemman med Iokihångo hemman såsom samfält ifrån angräntzande hemmans intrång med the uti framledne Landtmätaren Olof Mörts öfwer Iokihångo hemmans ägor åhr 1695 författade Charta utsatte råer, hwar innom betarfwelig wedbrand och löfbrått af biörck för ung boskap finnes, men mycket ringa timmer til huusbetarf som aflägse är, ingen gran til giärdfång ell. giödningz ökande, utan til åker stängzlen brukas tall till stör och giärdzle. Ingen marck till åkerrödning at tilgå, och mycket ringa til höbohls förbätring på måβarne, effter the swåra med biörn måβa äro öfwerlupne. Aldeles ringa tilgång på swedie för åhrligit rofland och hwad Kyttemarck warit norr om åkrarne på sänka slätten är för detta afbrändt och förderfwat. Tiäru bränning af gärtall och tallrötter brukar under stundom och mycket sällan åboerne ei synnerligen widare än til egit betarf och någon saltpenning, effter samma wahra uti sådant ringa prijs å thenne orten är, at then mödan, arbetet och afförslen ei öfwerstiger. Ingen Kalksten å ägorne, ei heller tegelslående brukeligit. Intet fiske watn widare än uti ån, åkrarne underliggiande, hwilken af sådane brandta strander är, at ingen fiske wedskaper kunna brukas till nytta. Ingen qwarn ell. qwarnställe.
Soldatens åkerjord har the
βe åboer upbrutit uppå Jokihångo enskijlta tillerkiända marck utan för och öster om thetta hemmans åkergiärdzegård.
Thetta hemman är aflägit från Åbo stad 25 ½ mijl, från Christina närmaste Kiöpestad i Österbotn 5 mijl, från Moderkyrkian 6 ½ mijl.
Till Räntans afbetalning har åboerne endast boskapen effter thes trefnad at tilgå och försälja: Hwartil then ringa tiäru bränning, åboer bruka, något kan underhielpa.

     


Lähde:
Kansallisarkisto: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Honkajoki, Honko; № 7 Pihlajaniemi, kartta selityksineen 1729–1729 (A14:2/1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645298


 

.