Kiistoja Kyynärjärven talosta

©Antero Perttula 2022
Maalin Reontytär hakee Kyynärjärven sukulunastustaloa 1675

Malin Grels dotter i Kynäjerfwi förekom nu och gaff Rätten tilkänna huruledes hon skall åhr 1674 om Sommaren med sina barn ifrån bem^te dheras Bördzrättz hemman skild wara, begärandes dher till igen förhulpen blifwa. Nembden intygadhe i denne saak som föllier, nembl. att bem^te Enkias Man Matz Thomaβon opå ber^de hemman ägde sin bördzrätt, och för tre åhr sedan genom dödhen afgick, och blifwit, som dhe försport, något skyldig till sitt Herskap, Dher effter kom een ben^d Erich Oloffβon och samme hemman med bem^te Enkia uthj ett boolagh ett Åhr förestodh. Åhr 1674 wed Sommar Tinget Caverades en ifrån Österbotn Erik Hanβon wed nampn ifrån Jckilä by och Jllmajåki Sochn* opå samme hemman, hwilken doch inthet blef dher wed, lågh altså Hemmanet närber^de Åhr obrukhat. Om hösten Caverade Erik Oloffβons Swärfadher Jöran Jönβon i Wichtiljerfwi, honom Erik opå hemmandt. Nästledne den 18 Martij hafwer Regementz Skrifwaren Wälbetrod Jacob Stadius, som hans zedel uthwijsar, tillåtit Matz Matβon i Jemjerfwi mehraberörde hemman opå frijheet att uptaga, hwar med Erik Olofβon är dher ifrån skild. Bekände och nu Nembden samme hemmanetz Åkern för tijden liggia mest i linda, men Engiarne wäl häfdad, dijken igengrodda, gerdzlegårdarne odugelige, Huusen opå tompten sammaledes. Anders Perβon i Ruokojerfwi, som will echta Matz Thomaβons dotter, sagde sig tillijka med bem^te Malin Grelsdotter willia Kynäjerwj hemman wedertaga, och dherföre icke allenast detta innewarande Åhr tilfyllest, fast? är hemmanet, som bem^te är, af sigh kommit, skatte och så alt framgeent, uthan och bethala resten som för förflutne Åhren kan befinnas, deβe effterskrefne boofaste män och wore nu godhe före, som äre Lendzmannen Hendrich Jacobβon, Sigfred Anderβon i Ruokojerfwi, Matz Brusiuβon i Stoor Röyhiö, Matz Abrahamβon i Mahnala, Simon Påfwelβon i Ruokojerfwi och Ture Johanβon i Kurkela, Matz Matβon præsenterade och Borgesmän opå samme Condition. Detta blef således till Regementz Skrifwarens ankompst ad notam tagit.

* SAY 1655–1674 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737392918&aineistoId=3606814806; 1675–1694 Kaura https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737365942&aineistoId=3606816403

”Maalin Reijontytär Kyynärjärveltä tuli nyt esiin. Hän kertoi, kuinka hän lapsineen menetti vuoden 1674 kesällä heidän Kyynärjärven sukulunastusoikeustalonsa. Hän pyysi nyt saada sitä takaisin.

Lautakunta kertoi tästä asiasta seuraavaa:

• Mainitun lesken mies Matti Tuomonpoika hallitsi sanottua taloa sukulunastusoikeudella.

• Kolme vuotta sitten Matti poistui keskuudestamme kuoleman kautta. Sen vuoksi, kuten on saatu tietää, talolta oli jäänyt herrasväelle jotain velkoja.

• Sen jälkeen sinne tuli eräs nimeltään Erkki Olavinpoika ja hoiti taloa yhden vuoden mainitun lesken kumppanina.

• Vuoden 1674 kesäkäräjillä taattiin sama talo eräälle nimeltään Erkki Hannunpoika, joka oli Pohjanmaalta Ilmajoen pitäjän Ikkelän kylästä. Hän ei kuitenkaan saapunut sinne, vaan talo jäi siksi vuodeksi viljelemättömäksi.

• Syksyllä, siis vuonna 1674, Erkki Olavinpojalle takasi talon hänen appiukkonsa Yrjö Juhonpoika Vihteljärveltä.

• Viimeksi kuluneen, eli vuoden 1675, maaliskuun 18. päivänä oli rykmentinkirjuri hyvinluotettu Jacob Stadius, kuten hänen todistuksensa osoitti, luovuttanut usein mainitun talon otettavaksi viljelyyn verovapausvuosilla Matti Matinpojalle Jämijärveltä.

• Edellisen takia Erkki Olavinpoika menetti talon.**

Käräjälautakunta todisti Kyynärjärven talon peltojen olevan suurimmilta osin viljelemättömyydestä nurmettuneet, mutta niityt ovat hyvin hoidetut. Ojat pitää kaivaa auki uudelleen, aidat ovat heikkokuntoisia, kuten tontilla olevat rakennuksetkin.

Antti Pekanpoika Ruokojärveltä, joka haluaisi naida Matti Tuomonpojan tyttären, sanoi haluavansa yhdessä mainitun Maalin Reijontyttären kanssa ottaa talon takaisin. Sen vuoksi he eivät pelkästään ole valmiita täysin suorittamaan kuluvan vuoden veroja ja siitä eteenpäin kaikkia talolle määrättyjä maksuja, vaan myös maksamaan ne rästit, jotka ovat syntyneet kuluneina vuosina.

Tässä jäljempänä mainitut vakinaisesti asuvat, hyvämaineiset, talonpojat, jotka ovat:

• nimismies Heikki Jaakonpoika

• Sippo Antinpoika Ruokojärveltä

• Matti Prusinpoika Isoröyhiöltä

• Matti Aaponpoika Mahnalasta

• Simo Paulinpoika Ruokojärveltä ja

• Tuure Juhonpoika Kurkelasta,

jotka Matti Matinpoika esitteli, ryhtyivät hänen takuumiehikseen. Tämä tuli täten rykmentinkirjurin pyynnöstä otettua pöytäkirjaan.”

** Erkki Olavinpoika lienee sama, joka oli karkotettu Sikalan talosta. AP.

Lähde: Kansallisarkisto: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1675, 1678 (1675–1678): Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesä- ja syyskäräjät 27., 28. ja 30.9. sekä 1.10.1675, sivut 127v–128, Tiedosto 136 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5777630144&aineistoId=1818831531

©Antero Perttula 2022
Kyynärjärven asukkuusluvan vahvistaminen 1676

Såβom dhenne Skriftwijsare Madtz Madtzβon ifrån Jämi Jerfwi by och Kyro Sochn, hafwer migh sub dato præsenteradt Härads domarens Wääll^t Jacob Anderβons Æimelæi Tingz bewijβ Dat. dⁿ 18 och 19. Januarij innewarande åhr, lydandes det han för een sidtiande Rädt hafwer framträdt och lagligen begiärdt edt Ödes Knechte hemman under Öfwersten Wälborne Wilhelm Bockz^z) Regemente utj Kyner Jerfwi och Kyro Sochn om 1. /: Skatt 1. hemman ⅙ Mantahl der Erich Madtzβon^u) tillförenne åbodt hafwer, och effter sigh Öde lemandt adt fåå uptaga, Jämwähl för sigh i Borgen stält effterskefne Boofaste Män, Thomas Jöranβon i Kyro Skantz, Thomas Hoppu i Wiljackala, Madtz Madtzβon i Lill Röyhiö, Hendrich Päärβon i Sarckela och Eskell Ehrβon i Luhalax, på det han förb^de Ödes hemman icke allenast optaga uthan och lagligen oprödta skall, och där af när Frijheetz Åhren förflutne äre, des fullkomblige Skadt och Rändta effter Jordebokens innehåld ehrläggia, till hwilcketz bädtre up= och uthkomst han nu om een sådan berör^d Frijheet anhåller på det han bem^te Ödes Hemman med första tillträda och excolera kunde. Så emedan bem^te Ödes hemman af Nämbden intyges 5. åhr öde legadt, Åkern nu för tijden i linda, dijken igengrodde, giärdzlegårdarne nederfalne, Engiarne beholdne, doch inga lador och Hwβen uthj Man och Fäägården Odugelige j Fördenskull opå Kongl. Maij^tz och det Högl. Kongl. Krijgz collegii allernådigste behagh, sampt i Krafft Hans Kongl. Maij^tz migh sidst gifne allenådiste vocation? och Fullmacht Dat. Kongz Öhr dⁿ 26 october 1675 och? Krijgz commissarie ämbetedt, här i Storfurstedömet i Finland och Jngermanneland, sampt den anledningen? min antecessor, förmedelst Högmeb^te Kongl Krigz collegii där å särdskilte gifne instruction och ordning? af den 5. Novemb. Anno 1666. der till hafft, hafwer iagh i så mådto till bem^te Ödes hemmans uptagande här med weladt consentera, och till dess opbrukande, Jämbwäll Fyra åhrs frijheet bewi? så adt han A^o 1680. derföre Skadta må och Sk? J medlertijd och wara förplichtadt samma Ödes här effter lagh och Hwβ Syns ordinantien bebyggia, häfda? och bruka; hwarföre och Regementz Skrifwaren å sin? sijda noga inseende dhe öfwer hafwa mähte, alle ägor som ifrån hemmanet på hwariehanda sädt kunna vndankombne wora, lagligen må ?wa igen sökta, och under Hemmanet igen meder? kände, sampt på all sädt, och effter ydter st? förmågo det å Militiens och Regementz wägnar, hwar under han betienar hielpa adt maintinera och förswara, Dat. Åbo Militie Contor den 8. September A^o 1676.

J: Wittman (L.S.)

Cum Originali concorderade vidimus

Mathias Appollonis

A^bo?.

P. in Ikalis _{manu propria}

Georgius Rajalenius

Desig. Sacell. Ikalensis _{manu propria}

”Kirjeennäyttäjä Matti Matinpoika Hämeenkyrön pitäjän Jämijärven kylästä esitti minulle alla olevalla päiväyksellä käräjätodistuksen. Sen oli antanut kihlakunnantuomari hyvinluotettu Jakob Andersson Aejmelaeus^o). Se oli päivätty 18. ja 19. päivinä tämän vuoden tammikuuta. Siinä kerrottiin, kuinka Matti oli istuvalle oikeudelle esittänyt ja laillisesti anonut erästä autiota sotilaanpitoon jaettua taloa. Talo oli alistettu everstin jalosukuisen Wilhelm Bockin^z) rykmentille ja se sijaitsi Hämeenkyrön pitäjän Kyynärjärvellä. Siinä oli: yksi talo, 1 äyri, ⅙ manttaalia ja sitä oli aiemmin asunut Erkki Matinpoika^u). Erkki oli jättänyt tilan autioksi ja siksi Matti pyysi saada ottaa sen viljelyyn. Hän oli asettanut takuukseen seuraavat vakinaisesti asuvat miehet:

• Tuomo Yrjönpoika Kyrön Skanssista

• Tuomo Hoppu Viljakkalasta

• Matti Matinpoika Vähäröyhiöstä

• Heikki Pekanpoika Sarkkilasta ja

• Esko Eeronpoika Luhalahdelta.

Nämä takasivat, ettei hän pelkästään ota taloa viljelyyn ja lain mukaan raivaa sitä, vaan suotavien vapaavuosien jälkeen, täysin maksaa maakirjan mukaan asetetut verot. Talon parantamiseksi ja kuntoon saattamiseksi hän anoo nyt sellaista vapaavuosiaikaa, että hän pystyisi mainitun autiotilan ottamaan vastaan ja viljelyyn. Mainittu autiotila on lautakunnan mukaan maannut 5 vuotta autiona. Pellot on viljelemättömyydestä nykyisin nurmettuneet, ojat pitää kaivaa uudelleen ja aidat ovat kaatuneet. Niityt on hoidettu, kuitenkaan niissä ei ole latoja ja talot ovat niin mies- kun karjapihassa kelvottomassa kunnossa. Kuninkaallisen Majesteetin ja sen korkea-arvoisen Kuninkaallisen Sotakollegion kaikkeinarmollisimman tahdosta, sekä voimassa olevasta Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa minulle suomasta kaikkeinarmollisimmasta valtuutuksesta päivättynä Kuninkaan toimesta 26. lokakuuta vuonna 1675 ja sotakomissaarin viran puolesta, täällä Suomen Suuriruhtinaskunnassa ja Inkerinmaalla, sekä sen perusteella mitä edeltäjäni, Arvoinmainitun Kuninkaallisen Sotilaskollegion erikseen antama määräys 5. marraskuuta vuonna 1666 sisältää, olen minä täten tahtonut suostua mainitun autiotilan viljelyyn ottamiseksi, tämän tilan viljelykuntoon saattamiseksi neljän vuoden verovapauteen siten, että hän maksaa siitä vuonna 1680 verot ja maksut. Niinpä hän saman autiotila tämän jälkeen lain ja talokatselmuksen määräysten mukaan voi ottaa asuttavakseen, nautintaansa ja viljelyyn. Tilan aktivoinnin vuoksi tulee rykmentinkirjurin tarkoin selvittää kaikki ne tilukset, jotka talosta on voitu jollakin tavoin hävittää, sekä laillisesti hakea ne takaisin ja saattaa talon alaisuuteen. Hänen tulee myös kaikin tavoin ja kaikin voimin, sen sotaväen ja rykmentin puolesta, jonka alaisuudessa hän palvelee, auttaa ylläpitämään ja puolustamaan sitä. Päivätty Turun Sotilaskonttorissa 8. päivänä syyskuuta vuonna 1676.

Johan Wittman (Sinetti) (sotakomissaari, aateloituna 1678: Gripenberg)

Jäljennöksen yhdenmukaiseksi alkuperäisen kanssa todistavat:

Mathias Apollonius_{omakätisesti}

Virassa oleva Ikaalisten kirkkoherra

Georgius Rajalenius_{omakätisesti}

Määrätty Ikaalisten kappalainen”

^o) Nimi on Kokemäen Äimälä, joka on muutettu latinalaiseen muotoon ja otettu uudeksi sukunimeksi.

^z) vertaa sotilasrulla esim. Riksarkivet: Rullor 1620–1723, SE/KrA/0022/1676/7 (1676), kuva 113, sivu 519, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053933_00113#?c=&m=&s=&cv=112&xywh=3390%2C1100%2C2105%2C1328: vuoden 1676 sotilasrulla: Regements Staben, Som Munsteradt bleff J Åbo den 3. Julij A^o 1676: Officerare: Öfwerste Wälborne Willhellm Båck … Regementz Skrifware Jacobus Stadius … toinen allekirjoittaja J. Wittmann.

u) vertaa maakirja esim. Kansallisarkisto: Turun ja Porin läänin tilejä, 7334 Maakirja (1676–1676): Tiedosto 1325, sivu 1301, https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953756413&aineistoId=1601777981, talonhaltija on Matti Tuomonpoika.

Lähde: Kansallisarkisto: Turun ja Porin läänin tilejä, 7347 Tositekirja (1679–1679): Tiedostot 1570–1571, sivut 2619–2621 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923319576&aineistoId=1602755262

Jöran Mattβon ifrån Jokihongo kärde till Matz Mattβon i Kynärjerfwi om des förfäders hemman som Matz förtjden åboor, præsenterandes der jempte Baron och Landzhöfdingens Högwälborne Hl^r Lorentz Creutz resolution af dⁿ 31 Januarj innewarande åhr, som pålägger Häredz Rätten om den förmeente Börderättigheeten omständeligen ransaka. Matz bewiste med Krigz Commissariens Johan Wittmans Frijheetz breef af dⁿ 8. Septemb: 1676 hemmanet legat öde, och han der å nutit Fyra åhrs Frijheet påståendes sig till des Excolerande (viljemällä saatu) anseenligit anwänt hwar emoot Jöran inwände sig willia betala hwad Kongl. Mai^st och Cronan kommit att lida genom detta ödesmåhl. Men Crono Befallningzman Wälbetrodde Engelbrect Staare och Nämbden intygade Matz wara en behållen Bonde som för swarligen brukat hemmanet och richtigt betalt sine Vthskylder, der emoot Jören skall wara uthan Mannshielp och af fast sämbre wilkor, som således blef annoterat och till Högwälborne Hl^r Baron och Landzhöfdingens widare gottfinnande ödmiuckeligen hemställes.

”Yrjö Matinpoika Jokihongosta haastoi käräjille Matti Matinpojan Kyynärjärveltä. Aiheena oli heidän esi-isiensä talo, jota Matti nykyisin asustaa. Hän esitti myös paronin ja maaherran jalosukuisen vapaaherran Lorentz Creutzin (nuoremman) 31. tammikuuta tänä vuonna tekemän päätöksen. Siinä määrätään kihlakunnanoikeus tutkimaan perinpohjaisesti talon väitetyt sukulunastusoikeudet. Matti esitti sotakomissaari Johan Wittmanin (aateloitu vuonna 1678 nimellä Gripenberg) 8. syyskuuta vuonna 1676 myöntämän verovapauskirjeen. Hän puolustautui sillä sanoen, että talo oli ollut autiona ja siksi hän sai nauttia siellä neljän vuoden verovapauden, kunnes se on saatu parempaan viljelykuntoon. Tätä vastaan Yrjö esitti haluavansa ottaa talon maksamalla siitä sen, mitä Kuninkaalliselle Majesteetille ja Kruunulle tilan autiudesta kuuluu. Mutta kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare ja lautakunta todistivat Matin olevan velaton talonpoika, joka viljelee kelvollisesti taloa ja on maksanut oikein kaikki maksunsa. Sitä vastoin Yrjö on ilman miesapua ja talo pitäisi luovuttaa hänelle paljon heikommilla ehdoilla. Tämä otettiin pöytäkirjaan ja nöyrimmin alistettiin korkeanjalosukuisen herra paronin ja maaherran harkintaan.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1696 (KO a:16), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 25. ja 26.2.1696, sivu 65v, jakso 121 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3673334

Vertaa: esim. Turun ja Porin läänin tilejä, Tositekirja 1676 (7336): Räst och Ransaknings Längdh Öfwer Alle … vuodesta 1672 vuoteen 1676, alkaen sivu 2804, jakso 2005: Ikaalisissa: sivulla 2823v, jaksossa 2025 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11052473 Kyynärjärvi: Madz Thomaβons Enkia: dödh Hem^t på Frijheet Vptagit.

Häädetty Erkki Olavinpoika yrittää päästä henkikirjoihin 1679

Michell Jörenβon i WichtelJerfwi förekom nu, berättandes, huru at fiskiaren Erich Olofβon i Wuorenma skall wedh 1678 åhrs folckskrifningh låthit inskrifwa hoos honom i Lengden, sigh sielf och hans Brodher Jören Jörenβon, Och som dhe den tijden intet warit hoos honom Michel, begiärte han här öfwer Nembdens intygande, hwilcken effter tillfrågan bekände be^te Jören Jörenβon allredo uthj 4 åhr warit i Williala by, hoos Jören Sigfredβon och Fiskiaren Erich Olofβon eij heller hafft tilhåldh hoos Michel Jörenβon, Till hwilckens begiäran detta således är ad notam taghit och till een laga Attest medhdeelt.

”Mikko Yrjönpoika Vihteljärveltä tuli esiin. Hän kertoi, kuinka kalastaja Erkki Olavinpoika Vuorenmaasta (varmaan sama, joka oli karkotettu Kyynärjärveltä) halusi vuoden 1678 henkikirjoituksessa kirjoittautua hänen luetteloonsa, hän itse ja hänen veljensä Yrjö Yrjönpoika. Koska he eivät siihen aikaan olleet hänen, Mikon, luona, pyysi hän tästä lautakunnalta todistusta. Kysyttäessä lautakunta todisti mainitun Yrjö Yrjönpojan olleen jo 4 vuotta Viljalassa Yrjö Siponpojan luona. Myöskään kalastaja Erkki Olavinpoika ei majaillut Mikko Yrjönpojan luona. Tämä otettiin pyynnöstä pöytäkirjaan ja hänelle annettiin siitä laillinen todistus.”

Lähde: Kansallisarkisto: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, KO a:7 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1679–1680): Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 26., 27. ja 30.9.1679, Tiedostot 210–211, sivut 675–675v https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6270406455&aineistoId=1818856165