Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ


© Antero Perttula 2022
Kalkunmäen June Erkki Yrjönpojalle 1689

Alldenstund Erich Jöranβonn ifn Kalkumäkj by och Kyro Sochn är sinnat på Frijheet att Optaga ett Ödes hemman ibm som Simon Jacobβonn tillförende åbodt Om 1 Hemn 2 /: skatt ⅓ Manthl: Ränttandes j wist och Owist    dlr  /:  thlr Mt Om hwilketz beskaffenheet den 14, 15, och 16 Maij jnnewarande Åhr 1689 Lagligen ransakat är Nembln Detta Hemmanetz Ödeβmåhl wara förorβakat deβmedelst, att förra Åboon bemte Simon blifwit ungefehr för 15 Åhr sedan dööd, hwar igenom Hemmanet alt sedan warit förlammat och Öde huusen på Dette hemmanet äre aldeles förfaldne, Åkern ligger j Linda med förfalldne Gierdzlegårdar, myckit ringa måse Ängiar, Ladorne Odugel: trångt Muulbete med grannarne samfält, Skog knapt till Timber, gierdzlefång, Rofweryd och Wedebrand, ingen swed, näfwer och bast skogh; Odugel: Fiskiewatn, samfäldt qwarn med andra Grannar; Altså emedan Hans Kongl: Maijt wår Allernådigste Konung och Herre förmedelst deβ nådigste Breff aff dn 13 Octob: 1681 som sedermera åthskillige ankomne befaller alt ödes hemmanen ändteln måtte befordras till Bruuk på det att Landet där igenom må excoleras och förbättras under wiβe Frijheetz Åhr, hwar aff undersåtharne aff hwars andras wällmågo een stoor lysa j den beβwärne som dem alla i gemen åligger draga hafwa kunde, Kongl: Maijtt och Cronan med tijden där igenom komma till deβ Rättigheet. Såβom och han för hemmanetz frambdeles skattande haar stält för sig fölliande Boofaste Männ uthj Borgen som äre Johan Oloffβon j Hurtela Erich Bertellβonn ibm Anders Kirmu ibm: Erich Michellβonn j Tuokola, Mattz Eskellβonn Såimi i Kilwakala och Sigfred Påhlβonn i Watziais. Fördenskull tillåtes förbemte Erich Jöranβonn bemte Hemt nu straxt att tillträda och förunnes honom till deβe Oprättelse Sex Åhrs Frijheet Nembln ifn 1689 till och med 1694 inclusive warandes han emedler tijd frij och exempt för alla Cronones så Ordin: som Extraordin: Vthlagor /: Mantalls och Domare penningarne undantagandes :/ doch skall han där emoot wara förplichtadt hemmanet effter Kongl: Maijtt huusesyns Ordning med all flijt at Cultivera och Opbruuka, bebygginades det med Laggilla huus sampt j alla måtto Om deβ förkåfring som Ombeflijta, hwar öfr Cronones Befallningzman j Häradet skall hafwa ett flijtigt och noga in seande så att han effter Frijheetz Åhrens förlopp Ränttan och alla andra onera däraff till Kongl: Maijtt och Cronan må kunna uthgiöra elr i widrigit fall Cautionisterne därföre wara responsable. Åbo dn 6 Junij 1689.

Oppå Högwälborne Hlr Landzhöfdingens wägnar

 

And: Bange, A: Biörckegreen.

Skattar 1695.

 

”Erkki Yrjönpoika Hämeenkyrön pitäjän Kalkunmäen kylästä oli ilmoittanut olevansa halukas ottamaan viljelyyn erään autiotalon samasta kylästä. Sitä oli aiemmin asustanut Simo Jaakonpoika. Talo käsitti yhden talon, 2 veroäyriä ja ⅓ manttaalia. Sen varsinaiset ja ylimääräiset maakirjaverot olivat 8 taaleria 23 äyriä 15 ⅗ penninkiä*). Talon perusteet oli käyty lävitse kuluvan vuoden 1689 toukokuun 14., 15. ja 16. päivien Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjien laillisessa tarkastuksessa**). Sen mukaan talon autius oli aiheutunut siitä, että sen edellinen asukas, aiemmin mainittu Simo Jaakonpoika, oli noin 15 vuotta sitten kuollut. Siksi tila oli ollut lamaantuneena ja asumattomana. Rakennukset olivat aivan rappiolla, pellot kasvoivat viljelemättömyydestä nurmea ja aidat olivat romahtaneet. Suoniityt olivat hyvin vähäiset ja niiden ladot olivat käyttökelvottomia. Niukat laidunmaat olivat naapureiden kanssa yhteiset. Metsissä oli vaatimattomasti tukkipuuta, aidasvärkkiä, nauriskaskea ja polttopuita, mutta ei ollenkaan kaskimaita eikä tuohi- tai niinipuita. Kalavedet olivat heikot ja mylly oli yhteinen toisten naapureiden kanssa. Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa meidän Kaikkeinarmollisin Kuninkaamme ja Herramme on armollisimmassa kirjeessään 13. lokakuuta vuonna 1681, sekä useasti sen jälkeen, antanut määräyksiä, että kaikki autiot tilat täytyy vihdoinkin saattaa tuottamaan. Se tapahtuu siten, että tilat otetaan viljelyyn ja niitä parannetaan. Siihen myönnetään tiettyjä verovapaita vuosia. Siten alamaisten hyvinvoinnin haasteisiin voidaan saada suuria parannuksia, joista heille kaikille yhteisesti voisi olla hyötyä. Sitä kautta vapaavuodet tulevat ajan myötä Kuninkaalliselle Majesteetille ja kruunulle eduksi.

Erkki Yrjönpoika on, talon tulevaa verotusta varten, asettanut takuukseen seuraavat talonpojat:
 

• Juho Olavinpoika Herttualasta

• Erkki Pertunpoika samasta kylästä

• Antti Kirmu samasta kylästä

• Erkki Mikonpoika Tuokkolasta

• Matti Eskonpoika Soini Kilvakkalasta ja

• Sippo Paulinpoika Vatsiaisista.

Koska mainittu Erkki Yrjönpoika oli luvannut ottaa mainitun talon nyt heti vastaan, niin suodaan hänelle tilan parantamiseksi kuuden vuoden verovapaus. Se alkaa vuodesta 1689 jatkuen vuoteen 1694 mainittu vuosi mukaan lukien. Hän on siis vapautettu tuon ajan kaikista kruunun niin varsinaisista kuin ylimääräisistäkin veroista (lukuun ottamatta henkirahaa ja tuomarinrahoja). Kuitenkin hänet velvoitetaan vapaavuosia vastaan, Kuninkaallisen Majesteetin talokatselmusjärjestyksen mukaan, kaikella ahkeruudella kehittää ja viljellä taloa, rakentaa sinne lainmukaiset rakennukset sekä kaikin tavoin edistää sitä ja pitää siitä huolta. Kihlakunnan kruununvoudin pitää uutteruudella ja tarkkuudella valvoa, että Erkki Yrjönpoika vapaavuosien päättymisen jälkeen, suorittaa talosta Kuninkaalliselle Majesteetille ja kruunulle verot sekä kaikki muut rasitteet. Vastakkaisessa tapauksessa takaajat ovat vastuussa maksuista.

Turussa 6. päivänä kesäkuuta vuonna 1689.

Korkeanjalosukuisen herra maaherran puolesta:

 

Anders Andersson Bange, lääninkamreeri***); Anders Biörckegreen lääninsihteeri***).

Talo pannan verolle vuonna 1695.”


Lähde: Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä, 7397 Tositekirja (1694-1694), tiedosto 1589 sivut 3123
(tätä sivua ei ole digitoitu) ja 3124 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924382588&aineistoId=1606567933

*) Lähde: Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä: 7381 Maakirja (1689-1689): Tiedosto 912, sivu 905 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5969000713&aineistoId=1605067641: Hämeenkyrö Kalkunmäki: Simo Jaakonpoika June:
 

Vanha maakirjavero (Åhrligit): 4 taaleria 14 äyriä 20 ⅘ penninkiä hopearahana

Tilapäinen ylimääräinen vero (Gierden): 2 taaleria 13 äyriä 4 ⅘ hopearahana

Talviajovero (Winterkiörtzlen): 9 äyriä 8 penninkiä hopearahana

Salpietarivero (Saltpetterhielpen): 1 taaleri 18 äyriä 6 penninkiä hopearahana

Maakirjavero yhteensä (Summa): 8 taaleria 23 penninkiä 15 ⅗ penninkiä hopearahana.

Maakirjavero on sittemmin jaoteltu: varsinainen (ordinarie) ja ylimääräinen (extraordinarie) maakirjavero.

**) Lähde: Kansallisarkisto Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, KO a:10 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1689-1690): Hämeenkyrön ja Ikaalisten pitäjien kesäkäräjät 14.,15. ja 16.5.1689: Tiedostot 94–95, sivut 1033–1034,  https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6270378121&aineistoId=1818920222; siellä oli kerrottu, kuinka kruununvouti Engelbrecht Staaren oli suonut Erkki Yrjönpojalle väliaikaisen immission eli haltijakiinteen jo 3. huhtikuuta vuonna 1688.

***) Vertaa: Walta Matti: Virkamiehiä 1600-luvulla, Suomen hallintovirkamiehet 1634–1714, Helsinki 2018: 44, 50