Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ


©Antero Perttula 2021
Katkon korvausjuttuja Skanssin heinistä 1702-1709

1)
Emedan Nembdemannen Henrich Jöranβon i Wattula och Johan Matzson i Watziais intygade sig hafwa beseedt och wärderat den skada till 5: laβ höö, som Sigfredh Thomasson i Kyro Skantz uppå sitt Bergade och i 3ne Såtor samblade höö detta åhr lydit, det Markus Eskelβon i Kacko Boskap upätit, som han nu sielf måste tillstå; dy i förmågo af det 9: Cap. Byg. B: L: L:, sampt Nembdens Sluut, dömbdes Markus Eskilβon samma 5: laβ höö eller 1 ½ dlr Kmt för laβet till Sigfredh Thomasson att betala; Och Såβom bemte Marckus så wähl Tingz predikan, som hehla första Tingz dagen försummade, der han lijkwähl eij det ringaste förfall nu wijsa kunde; Altså fälles han derföre till 1 dlr Srmt lijkmätigt den 2ne puncten uthj Kongl: Maijz Nådigste Förordning af dn 4: Julii 1695:, Börandes han och refundera sin wederpartz omkostnad och expenser med 2 dlr Dito mt.

 

”Lautamiehet Heikki Yrjönpoika Vattulasta ja Juho Matinpoika Vatsaisista todistivat katselmoineensa ja arvioineensa vahingon. Se oli 5 kuormaa heiniä. Ne kuuluivat Kyrön Skanssin Sippo Tuomonpojalle. Tänä vuonna heiniä piti kertyä korjattavaksi kolme ruokoa. Mutta Markus Eskonpoika Katko oli syöttänyt niityn putipuhtaaksi karjalleen. Sen hän nyt myös itse tunnusti. Siksi maanlain rakennuskaaren 9. luvun mukaan ja lautakunnan päätöksellä, tuomitaan Markus Eskonpoika maksamaan Sippo Tuomonpojalle samat 5 kuormaa heiniä eli 1 ½ kuparitaaleria kuormalta. Mainittu Markus laiminlöi niin käräjäsaarnan kuin myös koko ensimmäisen käräjäpäivän. Hän ei pystynyt esittämään siihen mitään perustelua. Noudattaen Kuninkaallisen Majesteetin Armollisimmin 4. heinäkuuta vuonna 1695 antaman Asetuksen 2. kohtaa, tuomitaan hänet laiminlyönnistään yhden hopeataalerin sakkoon. Lisäksi hänen pitää suorittaa vastapuolensa kuluja kahdella hopeataalerilla.”

 

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1702 (KO a:22), Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 20. ja 21.10.1702, sivut 404v–405., jakso 452 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26996157

 

2)
Såβom Markus Eskelβon i Katko icke kunde neka, dett hans Boskap förle Sommars Medelst, det han eij brukat Heerdinge, opbett Sigfred Thomaβons i Kyro Skantz Äng Pukaro bemd; hwaraf NämbdeMannen Henrich Jöranβon i Wattula intygade hafwa kunnat falla 6 Laβ eller 3 Åhmar höö; Altså och i förmågo af det 9 och 10 Cap: B: B: L. L. dömmes Marckus Eskelβon sådanne 3 Åhmar höö eller 3 dlr Smt till Sigfred Thomaβon att betahla, jempte 24 /: Smt Expenser.”

 

”Markus Eskonpoika Katko ei voinut kieltää, etteikö hänen karjansa, mille hänellä ei ollut paimennusta, ollut viime kesän aikana syönyt heiniä Kyrön Skanssin Sippo Tuomonpojan Pukaro-nimiseltä niityltä.

Lautamies Heikki Yrjönpoika Vattulasta arvioi heinien määräksi 6 kuormaa eli 3 aamia. Niinpä maanlain rakennuskaaren 9. ja 10. lukujen mukaan, tuomitaan Markus Eskonpoika maksamaan Sippo Tuomonpojalle 3 aamia heiniä eli 3 hopeataaleria. Lisäksi hänen pitää suorittaa Sipon kuluja 24 hopeaäyriä.”

 

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1708 (KO a:30), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 7., 8. ja 10.2.1708, sivu 117, jakso 107 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074890

3)
Sigfred Thomaβon ifrån KyroSkantz infan sig och klagade öfwer Markus Eskelβon Katko, för det han med Boskapen förln Sommars låtit Opbeta Pukaro Äng, för hwilken Orsak, Sigfred honom till detta Ting låtit Stämma, men Marckus sig nu eij inställt, inläggiandes Häradz Rättens dn 20. etc. Octobr. 1702., sampt dn 7. etc. Febr. 1708. fällte dennes, desmedelst han bewijste, att Marckus 2ne Resor tillförene samma Äng låtit upbeta, och särskillt hwar skada blifwit dömbd att betala, öfwer hwilken förre doom, Marckus sig wähl hoos Högwälborne Hlr Landzhöfdingen Bure beswärat, men bemte Herre resolwerat, att Parterne hade att ställa sig, Häradz Rättens doom till effterrättelβe, hwilket alt Oachtat, Markus således, som ofwanförmält är, åter å nyo sin förra Onska låtit förmärcka, och 3die resan en sådan skada honom tillskyndat, som Nembdeman Mattz Sigfredβon Salonen till 5. laβ höö Wärderat, hwilken sådant nu tillstod, och derjämpte intygade sig utj Erich Jacobβon ifrån Jokihongo närwaro, bemte Marckus i ofwannembde Saak för 4. Wekot sedan Citerat, härofwer Resolwerades: Emedan Nembdeman Mattz Sigfredson Salonen intygat sig utj Bondens Erich Jacobβons ifrån Jokjhongo närwaro, för 4. Weckor sedan till detta Ting Stämbdt Marckus Eskelβon Katko, att swara Sigfred Thomaβon ifrån Kyro Skantz, för den skada hans Boskap fölne Sommars på Sigfredz Äng Pukaro bend tillfogat, dermedelst att dhe utan heedinge drifwitz, hwilcka skada berde Nembdeman till 5. laβ höö skattat; Men Marckus sig eij infunnit, midre någon befullmehtigad, som des förfall kunnat gifwa wid handen; Fördenskull dömes han att betala mehrberde 5. laβ höö á 16 :/ Srmt laβet till Sigfred Thomaβon, och des utan arg: Cap: 9. B: B: L: L: betala sine 3. mkr Srmt, jämbwähl 1 dlr Srmt, j föllie af den 2ne puncten i Kongl. Maijtz förnyade Rättegångz Ordning de Ao 1695. för Vpropetz försummande, och des utan refundera Sigfredz förorsakade Expenser med 2. dlr Dito mt, blifwandes doch berde Markus öppet lämnat, till nästa Ting låta Citera sin Wederpart, der han fömenar sig hafwa skiähl Saken att återwinna, och kan wijsa laga förfall till sitt utheblifwande, till hwilken ända, denne doom honom så tijdigt föruth Communiceras bör.

"Sippo Tuomonpoika Kyrön Skanssista astui esiin ja valitti Markus Eskonpoika Katkosta. Tämä oli antanut karjansa laiduntaa viime kesänä Pukaron niityllä. Siksi Sippo oli haastanut hänet näille käräjille, mutta Markus ei tullut paikalle. Sippo esitti kihlakunnanoikeuden 20. jne. lokakuuta vuonna 1702 sekä 7. jne. helmikuuta vuonna 1708 Markukselle antamat tuomiot. Niillä hän todisti, kuinka Markus oli kaksi kertaa aiemmin antanut karjansa laiduntaa saman niityn. Hänet oli erikseen tuomittu maksamaan niistä aiheuttamansa vahingot. Tuomioista Markus on valittanut korkeanjalosukuiselle herra maaherra Burelle. Mutta mainittu herra oli antanut välipäätöksen, että osapuolten tulee noudattaa kihlakunnanoikeuden tuomiota. Edellisestä huolimatta Markus on, kuten yllä on mainittu, taas uudelleen aiemmalla tavalla toiminut ja tuottanut hänelle kolmannen kerran samanlaisen vahingon. Sen lautamies Matti Siponpoika Salonen on arvioinut olevan 5. kuormaa heiniä, mikä nyt vahvistettiin. Paikalla ollut Erkki Jaakonpoika Jokihonko todisti, että mainittu Markus oli haastettu oikeuteen yllä mainitussa asiassa 4. viikkoa sitten siten. Jutussa tehtiin välipäätös: Paikalla oleva talonpoika Erkki Jaakonpoika Jokihogosta todisti lautamies Matti Siponpoika Salosen toimittaneen 4. viikkoa sitten haasteen Markus Eskonpoika Katkolle. Tämän piti tulla vastaamaan Sippo Tuomonpojalle Kyrön Skanssista Markuksen karjan viime kesänä aiheuttamaan vahinkoon Pukaro-nimiselle niitylle. Karja kuljeksi siellä ilman paimenta, minkä vahingon lautamies on arvioinut olevan 5. kuormaa heiniä. Mutta Markus ei ollut saapunut paikalle, eikä lähettänyt sijalleen valtuutettua, eikä esittänyt mitään estettä poissaololleen. Kaiken edellisen johdosta hänet tuomitaan maksamaan Sippo Tuomonpojalle usein mainituista 5 kuormasta heiniä 16 hopeaäyriä kuormalta.  Lisäksi maanlain rakennuskaaren 9. luvun mukaan hänet määrätään maksamaan vahingonteostaan sakkoa 3 hopeamarkkaa. Vielä noudattaen Kuninkaallisen Majesteetin Armollisimmin vuonna 1695 antaman uudistetun oikeudenkäyntijärjestyksen 2. kohtaa, tuomitaan hänet haasteen laiminlyönnistään yhden hopeataalerin sakkoon. Lisäksi hänen tulee maksaa Sipolle oikeudenkäyntikuluja 2 hopeataaleria. Toki Markukselle annetaan vapaus haastaa vastapuolensa seuraaville käräjille, jos hän aikoo voittaa takaisin tämän jutun. Hänen tulee myös osoittaa laillinen poissaolonsa näiltä käräjiltä. Päätös tästä tuomiosta pitää antaa hänelle tiedoksi riittävän ajoissa.”


Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1709 (KO a:31), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 15. ja 16.2.1709, sivut 244–246, jaksot 167–168 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27073517

 

4)
Såβom Giästgifwaren Sigfred Thomaβon ifrån Kyro Skantz med Skattläggningz Jnstrumentet, de Dato dn 4. etc, Julij 1694. bewijst, det ägorne inom Pahaluoma och Sulaharanluoma Råer, honom äro till dehlte, warandes och af samma Skattläggningz Jnstrument, som framblne Landzhöfdingen Sahl. Högwälborne Lorentz Creutz dn 21. Septr 1696., medelst en der på skrefwen resolution, så wijda Stadfäst, att han förordnat, det åboen dereffter sin Skatt bör uthgiöra, till förmärckia, att Oansedt Torparen Marckus Katko bygdt sig huus, opgiordt Åker sampt ett st: Äng om 6. åhmar, innom bemte Råer, icke långt der ifrån, så är doch Marckus på Wästra sijdan Åhn tilldehlt Skogh, med förmälan, honom denne ofwan bemte Kyroskantz Bonde j Vthmarcken inom bemte Råer, intet intrång böra tillfoga, utan allenast sin opgiorde Äng på den sijdan Åkeren behålla, derföre bemte Sigfred Thomaβon sig nu beklagade, att Oansedt Marckus Eskelβon Katko, i stället för honom till dehlte 6. Åhmar höö, innehafwer öfwer 20. laβ höö slag, icke desto mindre, förln Sommars, igen med sin Boskap opsatt Sigfredz Äng Pukaro benämbd, och begiärte öfwer Markus för en slijk hans egenwillig heet så mycket större straff, sampt till ehrsättning för sin tagne skada förhielpas, som att Marckus intet welat taga någon warning der af, att han allareda 3ne särskillte resor tillförene är dömbd betala det höet, han uppå denne Äng således med sin Boskap, för honom opbeta låtit, och i synnerheet wid sidsta Wintter Ting deföre warden belagd med 3 mkr Srmtz böter hwilcken doom, Markus nu begiärte emoth lösen som honom tillsades, yrkandes i öfrigt der på att Sigfred Thomaβon måtte förplichtas giärda denne Äng, hwilcket Sigfred sade wara Omöijelt efter den sträcker sig långz med Åen, som af Wattnet gemenligen opflöder och skulle Åhrligen, medelst dref ijs; afföra en sådan gränzlegård, som Nämbdemännernen Henrich Jöranson i Wattula, Johan Johanβon i Pydäniemj och Mattz Sigfredson Salonen äfwen besannade, jämbwähl Marckus Eskelβon deβ utan hafwer Muhlbete på Kampikoskj sijdan, sampt öfwer Åen, effter Landtmätarens Anwijsning wid Reefningen, intygandes Mattz Sigfredson Salonen sig hafwa wärderat den skada, Sigfred Thomaβon i Åhr på Ängen, medelst Swarandens Boskap, tillskyndat är, till 7. laβ eller 3 ½ Åhmar, hwar wid Sigfred Thomaβon sig äfwen Förklarade, att i fall Marckus Eskelβon will hålla herdinge för sin Boskap, och intet här effter, som här till skedt, Ofreda hans Äng, honom intet wara der emoth, att Boskapen niuter Muhlbete på denne tracten, Oansedt Markus i anledning af Refningz- och Skattläggningz Jnsrumentet, der till intet är befogat; Altså dömes Marckus Eskelβon att betala den skada han i så måtto, Sigfred Thomaβon uppå des Äng Pukaro, medelst Boskapen i Åhr tillskyndat, med 3 ½. Åhmar höö, eller des wärde 3 dlr 16 :/ Srmt, jämbwähl för slijkt des Olagliga förfarande böta sina 3. mkr Srmt arg. Cap: 9. B: B: L: L:, börandes deβutan betala Sigfredz Orsakade Expenser 1 dlr Srmt.

 

”Kyrön Skanssin kestikievari Sippo Tuomonpoika osoitti 4. jne. heinäkuuta vuonna 1694 tehdyllä verollepanon toimituskirjalla, että hänelle on jaettu Pahaluoman ja Sulaharanluoman rajojen sisällä sijaitsevat tilukset. Edesmennyt maaherra autuas korkeanjalosukuinen Lorentz Creutz (nuorempi) on vahvistanut 21. syyskuuta vuonna 1696 saman verollepanon toimituskirjan siihen kirjoitetulla päätöksellä. Siinä hän on määrännyt, että asukkaan tulee tämän mukaan suorittaa veronsa. Siinä on huomautus, että huolimatta torppari Markus Katkon rakentamasta talosta, raivaamastaan pellosta sekä yhdestä 6 aamin niitystä mainittujen rajojen sisälle, ei kauaksi sieltä, niin on kuitenkin Markukselle jaettu metsä joen länsipuolelta. Siihen on tehty huomautus, että tämän yllä mainitun Kyrön Skanssin talonpojan ulkomaalle mainittujen rajojen sisällä, hän ei saa tehdä haittaa, vaan hallita vain raivaamaansa niittyä sillä puolella jokea, jossa pelto on. Sen vuoksi mainittu Sippo Tuomonpoika valitti nyt, että huolimatta siitä, että Markus Eskonpoika Katkolle on siltä paikalta jaettu 6 aamin heinämaa, käsittäen yli 20 kuormaa, ei sen vähempää, hän tuli taas viime kesänä karjoineen Sipon Pukaro-nimiselle niitylle. Hän pyysi, että Markusta pitää moisesta hänen omapäisyydestään paljon kovemmin rangaista, sekä korvata hänen aiheuttamansa vahingot. Pitää myös huomioida, että Markus ei ole ottanut vaaria siitä, että hänet on jo kolme erillistä kertaa tuomittu maksamaan saman niityn heinät. Siitä huolimatta hän antanut laiduntaa niityn karjalleen. Sippo muistutti vielä, että Markusta on samasta asiasta vielä edellisilläkin käräjillä sakotettu kolmen hopeamarkan edestä. Markus pyysi vapautusta tuomioon, vaatien, että Sippo Tuomonpoika pitää velvoittaa aitaamaan kyseinen niittynsä. Sippo sanoi, että se on aivan mahdoton vaatimus. Niitty kulkee pitkin joenvartta, jonne tavallisena vuotena vesi tulvii ja jota jäät riipivät. Sinne ei voi rakentaa pysyvää aitaa. Lautamiehet Heikki Yrjönpoika Vattulasta, Juho Juhonpoika Pyydönniemestä ja Matti Siponpoika Salonen vahvistivat Sipon lausuman. Sitä paitsi maanmittari on osoittanut kolmiomittauksessa Markus Eskonpojalle laidunmaita Kampikosken puolelta ja joen toiselta puolelta. Matti Siponpoika Salonen todisti arvioineensa, että vastaajan karjan aiheuttama vahinko Sippo Tuomonpojan niitylle oli tänä vuonna 7 kuormaa eli 3 ½ aamia heiniä. Tähän Sippo Tuomonpoika huomautti, että Markus Eskonpojan pitää tämän jälkeen siten paimentaa karjaansa, ettei se enää pääse häiritsemään hänen niittyjään. Sippo lisäsi, että hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että karja nauttii seudun laidunmaista, siitä huolimatta, että Markus ei, kolmiomittaus- ja verollepanon toimituskirjojen mukaan, oli siihen oikeutettu. Siispä tuomitaan Markus Eskonpoika Katko maksamaan Sippo Tuomonpojalle karjansa Pukaron niitylle aiheuttamasta vahingosta 3 ½ aamia heiniä tai niiden arvon 3 ½ taaleria 16 äyriä hopearahana. Lisäksi maanlain rakennuskaaren 9. luvun mukaan hänet määrätään maksamaan vahingonteostaan 3 hopeamarkkaa sakkoa. Hänen pitää vielä maksaa Sippo Tuomonpojan oikeudenkäyntikuluja yksi hopeataaleri.”

 

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1709 (KO a:31), Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 12., 13. ja 14.10.1709 sivut 850–853, jaksot 476–477 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27073826