1)
Henrich Johanβon som tillförene Åbodt Cautu Hemⁿ i Puckariby, men medelst sin fattigdom, 1696 warit förorsakat det samma att öfwergifwa, men effter han sigh sedermehra någorlunda kommit före, dy har han det igen Optagit, hwaropå han inlade Cronones Befalⁿ Wällbet^de Jacob Callias å samma hemⁿ i närwaro af Nämbdemän^ne Thomas Niura och Michell Tehri i Mouhijärfwj Pastorat dⁿ 5. Junii 1699: Oprättade och underskrefne huusesyns instrument, förmälande Henrich 1698: derutj blif^t inrymbd, sampt hem^t till huusen wara bebygdt, och Ägor beståå, hwilket Oloff Jöranβon i Heinäjärfwj och Johan Nielβon i Mahnala weta intyga, som fölier, 1: Pörte fordrar reparation, till Syllor och Taak, 1: gl. och aldeles Odugel. Badstugu, 1: gl^t Källare Pörte, Taket till een gårdz Bodh bör förbättras, 1: Odugel^t Köök, 1: brukel^t Stall, 1: aldeles Odugel^t Fäähuus, 1: Dito något brukel^t, 2 st: Foderlador brukel., 1: brukel^t Wisthuus bör täckias 1: mindre Dito brukel^t 1: aldeles gl. och Odugel. Rija, 1: Dito något brukel. 10 st: brukel. Enges Lador 3 st: Odugel. Dito, Åkeren i linda, Gärdzlegårdarne förfallne, Dijken igengrodde, Skogh till Timber, Brännewedh, Gärdzle och Stöör, ingen Qwarn, el^r Fiskiewattn, medellmåttigt Mullbete, humblegårdh till 100 stänger; Och såβom Henrich medelst dee tijders swårigheeter, sampt sin Fattigdom, torde och hända /: der den lilla Egendomb han sigh sedermehra förskaffat, för Miβbygnaden som är 179: dl^r K: M^t ifⁿ honom skulle tagas :/ att hem^t uthi större Ödes måhl råkade, åtagandes han sigh nu så myckit större betijmber om hem^t draga, som att han det, deβe förflutne swåra Åhren nödgatz öfwergif^a; Altså pröfwade Nämbden honom nödwädigt 3: Åhrs Frijheet betarfwa, tagendes sin begynnelst ifⁿ 1699: och till Skatt 1702:, För hwilkens sampt andre af hem^t fallande uthgiffters, effter Frijheetz Åhrens förlopp, richtige ehrläggiande, effterfölliande nu alle närwarande och sin Caution ständige Bofaste Män för honom gingo i Borgen, Mattz Jöranβon i Järwenkylä, Cnuth Sigfredβon i Jaβala, Jacob Olofβon i Willilä, Oloff Jöranβon i Heinäjärfwj, och Matz Sigfredhβon i Jokihongo, hafwandes doch Henrich om Frijheetz Åhrens åthniutande sigh hoos Höghwälborne Hl^r Landzhöfdingen att angifwa och Högbem^te Herres nådgunstige ratification i Ödmiukheet afwagta. 

"Heikki Juhonpoika on aikaisemmin asunut Pukaran kylän Kautun (= Riukula?) taloa. Hän on köyhyytensä vuoksi joutunut luopumaan siitä vuonna 1696. Sen jälkeen hän on jokseenkin toipunut ja on ottanut sen taas viljelyynsä. Siitä hän esitti kruununvoudin hyvinluotetun Jacob Callian 5. kesäkuuta vuonna 1699 laatiman ja allekirjoittaman talokatselmuksen toimituskirjan. Lautamiehet Tuomo Niura ja Mikko Teeri Mouhijärven kirkkoherrakunnasta olivat katselmuksessa läsnä. Toimituskirjassa sanottiin Heikin saaneen Kautun taloon asukasoikeuden vuonna 1698. Olavi Yrjönpoika Heinijärveltä ja Juho Niilonpoika Mahnalasta todistivat, että tilan rakennetut rakennukset ja pellot käsittivät katselmuksen mukaisesti seuraavaa:

• savupirtti, joka vaatii korjausta niin niskahirsiin kuin kattoonkin

• vanha ja aivan kelvoton saunatupa

• vanha kellaripirtti

• piha-aitta, jonka katto pitää korjata

• kelvoton keittiö

• kelvollinen talli

• aivan kelvoton navetta

• toinen navetta on kelvollinen

• kaksi kelvollista rehulatoa

• kelvollinen ruoka-aitta, mutta se pitää kattaa

• toinen pienempi ruoka-aitta on kelvollinen

• vanha täysin kelvoton riihi

• toinen riihi on jokseenkin kelvollinen

• kymmenen kelvollista niittylatoa

• kolme kelvotonta niittylatoa

• pellot ovat viljelemättömyydestä nurmettuneet

• aidat ovat romahtaneet

• ojat pitää kaivaa uudelleen auki

• metsistä löytyy värkkiä: rakennuspuiksi, polttopuiksi, riu’uiksi ja seipäiksi

• myllyä tai kalavesiä ei ole

• laitumet ovat keskinkertaisia

• humalaa on 100 tankoa

Vaikeista ajoista ja köyhyydestään johtuen, Heikin pitää ottaa nyt vastatakseen paljon entistä isommin hirsitalojen rakentaminen (sillä pikku omaisuudellaan, jonka hän sittemmin on hankkinut, hänen pitäisi peittää korjattavia rakennuksia 179 kuparitaalerin arvosta), ettei taloa taas kohtaisi isompi autius. Nythän hän on näinä kuluneina vaikeina vuosina pakotettu luopumaan talostaan. Siispä lautakunta harkitsi Heikin välttämättä tarvitsevan kolmen vuoden verovapauden. Se alkaa vuodesta 1699 ja talo menee verolle vuonna 1702. Tähän yhtyivät kaikki läsnäolijat. Vapaavuosien päättymisen jälkeen talon on maksettava oikein kaikki verot ja muut sille asetettavat maksut. Takuumiehikseen Heikki on asettanut vakinaisesti asuvat talonpojat Matti Yrjönpojan Järvenkylästä, Nuutti Siponpojan (Karkun) Jassalasta, Jaakko Olavinpojan Villilästä, Olavi Yrjönpojan Heinijärveltä ja Matti Siponpojan Jokihongosta. Toki Heikin pitää, saadakseen nauttia verovapaista vuosista, toimittaa tämä päätös korkeanjalosukuiselle herra maaherralle ja nöyryydellä odottaa siihen arvoinmainitun herran armollisinta vahvistusta.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1691–1700 (KO a:11), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 10. ja 11.2.1700, sivut 1165–1166, jaksot 601–602 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667661

2)
Henrich Johanβons Hustro Margeta Olofzd^r i Pukara och Kyrö Sochn inlade Högwälborne Hl^r Landzhöfdingens resolution af den 11 Januarij nästl^ne af innehålldh, att emädan Befal: Jacob Callia dⁿ 6 Dito berättat, att till Kautu Crono Hemmans i samma by uprättelse någon frijheetz prolongation behöfwes, Så förordnes Häradz Rätten derom widh första Ting att ransaka och pröfwa, som Margeta nu begärte att effterkommas kunde, Hwilcket Hemman bem^te Henrich 1698 å nyio uptagit och ehrhållit denne Rättens Ransakning hållen härsammastädes dⁿ 10. etc. Febr: 1700 hwarmedelst honom till detta Hemmans uprättelse 3 Åhrs frijheet, ifrån 1699 begynnandes, är pröfwat, så att han bordt komma att skatta allaredan 1702, Dock kunde Henrichz Hustro nu eij opwijsa Högwälborne Hl^r Landzhöfdingens confirmation der på, utan finnes uppå samma Ransakning af Högbem^te Hl^r Landzhöfdinge wara den 8 Martij 1701 allenast sålunda resolverat, att frijheetz Brefwet skall forderligast blifwa utfärdat, Jmedlertijdh låter Befallningzman Åboen för Ränttan blifwa ograverad. Och tillspordes Nembden sampt Tingzlaget nu, hwadh flijt Henrich under frijheetz Åhren eller härtill widh Hemmanetz uprättande omwändt, hwilka i synnerheet Nembdemannen Olof Jöranβon i HeinäJerfwi såsom närmast boende och bäst om beskaffenheeten wettande, bekände, det ock Länsman Carl Hacks besannade, att denne Henrich reparerat en dehl af Husen, dock skohla ännu en dehl af dem nödwändigt betarfwa förbättring, men Åkren skall nu mera wara bracht i medelmåttigt Bruk, dijken och gerdzlegårdarne till behiellpelige, och war wähl Rättens betänkiande, att Henrich Johanβon eij borde större frijheet än denne Rättens förra Ransakningen af dⁿ 10 Febr: 1700 innehåller, åtniuta, Men emädan denne påstående swåra krigztijden sedermera infallit, hwarigenom bem^te Henrich icke mindre än andra stoora swårigheeter widh Solldaters legande Vtredande och beklädningz Sorters upköpande warit underkastadh och äfwenwähl på sidstonne blifwit sielf till Solldat skrefwen, dy i anseende dertill synes uppå detta Hemmen utom åfwann^de 3 Åhrs frijheet högnödigt betarfwas 2 Åhrs prolongation, Nembl. för 1702 och 1703, helst, som samma Åhrs Ränttor berättes dock icke nu mera utfalla kunna medh mindre Hemmanet ruineres och å nyio Öde lägges, der lijkwähl elliest om des Vprättande intyges wara godh förhoppning, helst emädan Henrich Äger en fullwuxen Son, hwilcken är en flijtig och Arbersam Karl sampt beflijtar sig om Hemmanetz upbringande i Bruk och Byggnadh, Warandes det öfrige som härwidh borde omröras iempte Henrichz Cautionister uthj denne Rättens åfwanbem^te förra Ransakning införde, som allt Högwälborne Hl^r Landzhöfdingen ödmiukel. hemställes.

”Heikki Juhonpojan vaimo Marketta Olavintytär Hämeenkyrön pitäjän Pukarasta esitti korkeanjalosukuisen herra maaherran 11. viime tammikuuta tekemän päätöksen. Siinä sanottiin, että kuten kruununvouti Jacob Callia oli esittänyt saman kuun 6. päivänä, tulee Pukaran kylän Kautun (= Riukula?) kruununtalolle suoda joitakin sen tarvitsemia vapaavuosien pidennyksiä. Asia määrättiin tutkittavaksi ja harkittavaksi seuraavassa kihlakunnanoikeuden istunnossa, jonka päätöstä Markettaa nyt pyydettiin noudattamaan. Mainittu Heikki oli raivannut Kautun talon uudelleen viljelyyn vuonna 1698. Tämä käräjäoikeus oli 10. jne. helmikuuta vuonna 1700 pitänyt talosta tarkastuksen. Heikille oli myönnetty talonsa kuntoon saattamiseen kolmen vuoden verovapaus. Se alkoi vuodesta 1699. On katsottu, että talo kaiketi voidaan panna verolle vuonna 1702. Heikin vaimo ei voinut esittää korkeanjalosukuisen herra maaherran vahvistusta vapaavuosille. Arvoinmainittu herra maaherra oli pelkästään vahvistanut 8. maaliskuuta vuonna 1701 saman tutkinnan siten, että vapaavuosikirja pitää kiireimmiten laatia. Kruununvoudin tulee asukkaalle antaa väliajaksi veroista vapautta. Lautakunnalta ja käräjäväeltä tiedusteltiin nyt, kuinka ahkera Heikki on ollut vapaavuosien aikana eli mitenkä talon kuntoon saattamien on edennyt. Tähän vastasi erityisesti lautamies Olavi Yrjönpoika Heinijärveltä. Hän asui lähinnä Kautua ja tiesi sen tilanteen parhaiten. Hänen lausuntonsa vahvisti nimismies Carl Hacks. He kertoivat, että tämä Heikki oli korjannut osan talon rakennuksista, mutta osaa piti edelleen välttämättä parantaa. Pellot Heikki on laittanut sopivaan viljelykuntoon, ojat ja aidat olivat kelvollisia. Niinpä oikeus päätteli, että Heikki Juhonpojan ei tarvitse nauttia suurempaa määrää vapaavuosia, kuin mitä tämän oikeuden päätös 10. helmikuuta vuonna 1700 käsittää. Mutta, kun nyt on tullut tämä vaikea sota-aika, on mainittu Heikki joutunut suuriin vaikeuksiin. Hänen on pitänyt selviytyä sotilaiden palkkauksista sekä heidän monista vaatetushankinnoistaan. Lopulta myös Heikki itse tullut kirjoitetuksi sotilaaksi. Edellisen johdosta katsotaan tämän talon tarvitsevan edellä mainittujen kolmen vapaavuoden korottamista. Verovapausaikaa pidennetään kahdella vuodella vuosille 1702 ja 1703. Tämä tehdään siksikin, kun samojen vuosien verojenkannon ei kerrota onnistuvan eikä taloa haluta hävittää ja uudelleen autioittaa. Talon kuntoon panemiseen todistetaan olevan hyvää uskoa, etenkin, kun Heikillä on täysikasvuinen poika. Hän on ahkera ja työteliäs mies, joka pyrkii kohottamaan talon viljelykunnon ja rakennukset. Mainittakoon vielä täydennykseksi, että Heikin takuumiehet on kerrottu tämän oikeuden yllä mainitussa tarkastuksessa. Kaikki tämä alistetaan nöyrimmin korkeanjalosukuiselle herra maaherralle.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1704 (KO a:24), Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 9., 10. ja 11.5.1704, sivut 267v–268v, jaksot 313–314 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27001088

Vertaa: Kansallisarkisto: SAY 1695–1714, sivu 23 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52323048: Vuonna 1709 Heikki Riukula on vanha ja on antanut tilan pojalleen; Turun ja Porin läänin tilejä: Henkikirjat 1697 (7408a), sivu 3176, jakso 1201: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12963030) Kautu: Hinrich Bonde, Sophia hustru (ylivedetty itsellisenä) 2 henkilöä maksanut Kautusta henkirahan; Hiski: sekä Hämeenkyrön että Mouhijärven vihityissä 7.2.1686 Pukara tai Pucaro Hendrich Johansson & Margeta Olofsd^r Hahmajärveltä; sitten on vielä vihitty 30.10.1720 Henrich Johansson & Caisa Carlsd^r Pukaro

Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä: Tositekirja 1697 (7408a) sivu 2431, jakso 558 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12962386

Lyhennysluettelo Ylä-Satakunnan Alisen osan kihlakunnasta vuodelta 1697:

Afkorttningz Längd för Öfre Sattagundens Nedredehl, pro A^o 1697:

Hämeenkyrön pitäjän autiotalot:

Ödhe Kyrö Sⁿ

Pukaro:

 Hind: Riukula

 Michell Pässi

Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä: Tositekirja 1698 (7412), sivu 1902, jakso 959 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12959271

Lyhennysluettelo Ylä-Satakunnan Alisen osan kihlakunnasta vuodelta 1698:

Afkorttningz Längdh för Öfre Sattagundens Nedredehl, pro A^o 1698:

Hämeenkyrön pitäjän autiotalot:

Ödhe Kyrö Sochn

Pukaro:

 Jöns Riukula; opt. af Hind: Johanss. = Otettu viljelyyn Heikki Juhonpojan toimesta

 Thomas Pussi: optagit

Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä: Tositekirja 1700 (7417), sivu 1005, jakso 980 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12960467

Lyhennysluettelo Ylä-Satakunnan Alisen osan kihlakunnasta vuodelta 1700:

Afkorttningz Längdh för Öfre Sattagundens Nedredehl, pro A^o 1700:

Hämeenkyrön pitäjän autiotalot:

Ödhe Kyrö Sochn

Pukaro:

 Jöns Riukula

 Thomas Pussi