Erkki Lempun testamentti

©Antero Perttula 2021
Erkki Lempun testamentti 1744

Uppå begiäran blef sådan skrifft, som följer:

Testamente och Förordnande.

Som en Christen altid bör wara omtänckt om sin dödelighet, och til förekommande af alla arfs stridigheter emellan effter lefwande, så fördt förordna, at en den andra något förfång och nachdeel ei tilfogar; Altså och i hänseende på min Höga ålder och skröplighet, hwilcken Gud lärer snart förbyta uti oskröplighet, har jag Erik Thomaßon Jönckari, af fult förstånd sundt förnuft, och wälbetänckt med, angående min lilla qwarblifwande egendoms ärfwande, effter min död, nu i förtid således welat förordna och Testamentera! At min nu warande Hustru, af senare giffte Brita Matts dotter, som med särdeles tienst och ödmiukhet, har mig uti min Höga swaga ålderdom til handa gått och skiött, och min med henne aflade Son, Pehr Erikßon, skola förutan minsta intrång och inwändning af mina barn af förra giffte, all min Egendom i löst och fast, woro det litet eller mycket, effter min död, befindtelig ärfwa, behålla och besittia; Hwilcket jag så mycket tryggare, i anledning af Arf: B: 17. Cap: 4. §: går, at min all Ägendom är med surswett förwärfd och ei ärfd. Utslutandes således härmed alla mina barn af förra Kullan ifrån all arfs rätt och lått, til effterblifwande Egendom; Emedan de icke allenast warit mig mycket olydige, genstårtige med mera, och uti min ålderdom mig öfwergifwit, så at jag nödgats anlita om hielp af fremmande, utan och enligt förteckningen uprättad dⁿ 10 Januarii 1744. så mycket som kan swara emot deras Fäderne, öfwer Möderne bekommit. Altså, i grund af sådane omständigheter, är min wilja, at min ofwannämnde hustro och Son Pehr, skola efter min död til all min befindtelig Egendom arfwingar blifwa, hwilcket jag uti främmande mäns närwaro, med mitt nams och bomärckes underskrifwande fastställer och bekräffter. Jönckäri dⁿ 24 Januarii 1744./.

Erik Thomaßon Jönckäri ifrån Ikalis Sochn (puumerkki)

Til wittne E: Litander

Uti domboken, införd: och thetta theröfwer til bewis meddelt.

"Pyynnöstä tulee sellainen kirjoitus, kuin seuraa:

Testamentti ja Määräys

Kristityn tulee aina ottaa huomioon kuolevaisuutensa ja välttää kaikkia perintöriitaisuuksia jälkeenjääneiden kesken. Siksi pitää määrätä, ettei kukaan heistä aiheuta toiselleen mitään haittaa tai vahinkoa. Olen jo korkeassa iässä ja raihnainen, minkä Jumala kohta muuttanee kivuttomuudeksi. Siksi olen minä, Erkki Tuomonpoika Jönkkäri, täydessä ymmärryksessä, terveellä järjellä ja viisaudella, nyt etukäteen halunnut määrätä ja testamentata, minun kuolemani jälkeen jäävän vähäisen omaisuuteni! Minun nykyinen, jäljemmästä avioliitostani, vaimoni on Riitta Matintytär (Hiski vihitty 6.10.1723 Erich Thomass: Kowaluoma ja Brita Mattzd:r Päiwike). Hän on minua korkeassa heikossa vanhuudessani olevaa kohtaan erinomaisella palvelulla ja nöyryydellä ollut avulias ja hoitava. Minulla on hänen kanssaan saama yhteinen poika, Pekka Erkinpoika. He tulevat yhdessä saamaan omistukseensa kaiken minun kuolemani jälkeen jäävän omaisuuteni, oli sitä vähän tai paljon, oli se sitten irtainta tai kiinteää. Siihen ei ole minun edellisen avioliittoni lapsilla vähäisintäkään huomauttamista tai vastaansanomista. Tämän hyvin vakaan päätökseni olen tehnyt noudattaen perintökaaren 17. luvun 4. pykälää, sillä minä olen ansainnut omaisuuteni hikipäin enkä perien. Täten siis teen osattomaksi koko aiemman pesueeni minun jälkeeni jäävästä omaisuudestani niin kaikista perintöoikeuksista kuin osista. Sen teen, koska he ovat olleet minua kohtaan hyvin tottelemattomia sekä vastahakoisia ja sen sellaista. Lisäksi he ovat hylänneet minut vanhuuteen, niin, että minä olen ollut pakotettu kääntymään anomaan apua vierailta. Kaiken kukkuraksi 10. tammikuuta vuonna 1744. laaditun luettelon mukaan, niin paljon kuin heidän olisi pitänyt vastata heidän isistään, on se jäänyt äitien kontolle. Edellisten seikkojen perusteella minä haluan, että minun yllä mainittu vaimoni ja poikani, tulevat perillisinäni kuolemani jälkeen saamaan kaiken löytyvän omaisuuteni. Tämän minä olen vieraiden miesten läsnä ollessa vahvistanut nimeni ja puumerkkini allekirjoituksella. Jönkkärillä 24. päivänä tammikuuta 1744.

Erkki Tuomonpoika Jönkkäri Ikaalisten pitäjästä (puumerkki)

Todistaa: Erik Litanden (nimismies).

Edellinen merkittiin tuomiokirjaan ja hänelle annettiin tästä todistus.”

Lähde: Kansallisarkisto Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1744–1744 (KO a:61), Kyrön ja Ikaalisten pitäjien talvikäräjät 12., 13., 14., 15. ja 17.3.1744, sivut 131–132, jaksot 137–138, 67. §. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27195531