©Antero Perttula 2022
Kodisjoensuun asuttamisselvitys 1693

Eskill Jöranβon j Kådisjoensu opwijste Högwälborne Hl^r Baron och Landzhöfdingens remiss till denne Rätten, af dⁿ 19 Januarij 1693, som befaller att Ransakas och noga undersökias skall om Kådisjåensu Torp ställetz beskaffenheet, och huruwijda någon besutten by här igenom kan komma att lyda: Ty tillspordes Nämbden om Tårpetz Situation och lägenheet, hwilcka swarade j synnerheet Johan Lutola och Lars Mattβon j Stoorröyhij honom hafwa lägenheet att giöra sigh twänne Åckrar af Een T^a Vthsäde j hwardera och Engz bohl haar han att rödia så mycket han will, skogh till Timber, Gärzle och Swidie nogh, Men näfwerflätz intet, ringa Fiskewatn, skolandes det ¾ Mihl liggia ifrån nästa Byyn Jokihongoi, hwilcken han intet är till hinders eller förfångh, som deβ Åbo Erich Jacobβon nu närwarande tillstodh, icke heller lyder någon annan besutten by någon skada här igenom: skolandes Eskel allenast bygt ett lijtet pörtte, ett lijtet Fäähuus, och Een liten halm Lada, pröfwandes Nämbden Eskell för stoora Timberskogens nedfällande, huusens opbyggiande, sampt Åcker och Ängz af nyio opgiörande 12 Åhrs Frijheet betarfwa, som doch Högwälborne Hl^r Landzhöfdingens godtfinnande hemställes, Men Kongl. Mai^t och Cronan till större säkerheet ställer Eskell effterfölliande bofaste Män j Caution för sigh, Josep Josepβon j Ninisalo, Johan Jöranβon j Stoorröyhi, Matz Mattβon Karwia, Mattz Thomaβon j Kyroskantz och Henrich Ohlβon j Heelde, hwilcka här närwarande tillstodo Bårgen, som har medh annoterades.

"Esko Yrjönpoika Kodisjoensuusta esitti korkeanjalosukuisen herra paronin ja maaherran 19. tammikuuta vuonna 1693 antaman lähetteen. Siinä tämä oikeus määrättiin tarkastamaan ja tarkoin selvittämään Kodisjoensuun torppapaikan ominaisuudet ja mitenkä sen asuttaminen suhteutuisi sen lähistöllä oleviin kyliin. Siksi lautakunnalta kysyttiin torpan olosuhteita ja tiluksia. Siihen vastasivat erityisesti Juho Luotola ja Lauri Matinpoika Isoröyhiöltä. He sanoivat Eskolla olevan mahdollisuudet tehdä kaksi peltolohkoa, kumpaankin tynnyrinalan kylvöt. Niittyjä hän voi raivata niin paljon, kuin hän haluaa. Metsässä on värkkiä riittävästi hirsiin, aidaksiin ja kaskeamiseen, mutta ei tuohipuita. Kalavedet ovat vähäiset. Lähimpään kylään, Jokihonkoon, on matkaa ¾ penikulmaa. Jokihonko ei halua estää Eskoa eikä tämä ole heille haitaksi. Edellisen myös todisti paikalla oleva Jokihongon asukas Erkki Jaakonpoika. Kodisjoensuusta ei todettu olevan kenelle muullekaan lähiseudulla vahinkoa. Esko on jo rakentanut pienen savupirtin, pienen navetan ja pikku ladon. Lautakunta katsoi, että Eskon pitää, kaatamalla suurta tukkimetsänsä, rakentaa kunnon rakennukset. Samoin hänen pitää raivata uusia peltoja ja niittyjä. Näiden tekemiseen hän tarvitsee 12 vuoden verovapauden. Se pitää kuitenkin alistaa korkeanjalosukuisen herra maaherran päätäntään. Kuninkaalliselle Majesteetille ja Kruunulle vakuudeksi Esko on asettanut takuukseen seuraavat vakinaisesti asuvat talonpojat: Jooseppi Joosepinpojan Niinisalosta, Juho Yrjönpojan Isoröyhiöltä, Matti Matinpojan Karviasta, Matti Tuomonpojan Kyrön Skanssista ja Heikki Ollinpojan Helteestä. He olivat paikalla ja vahvistivat takuunsa, joka täten kirjattiin pöytäkirjaan."

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1693 (KO a:13), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 27., ja 28.2. sekä 1.3.1693, sivut 106–106v, jaksot 178–179 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3669314