Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ


©Antero Perttula 2020
Leppäruhkan otto viljelyyn 1735

Karttaliite ja sen seloste, kuvat 4-6, alla olevaan juttuun: Venesjärven, Veneskosken ja Leppäruhkan kartta 1735

Hoos Högwälborne Hlr Baron, General Major och Landshöfdingen har medelst insinuerad böneskrifft, Johan Erβon från Läppärächta och Jkalis Pastorat, ansökning giort, at af öde – marken få uptaga ett hemman Läppäruchta benämbd, emedan sådant intet länder någon tillför fång, som Johan med en utgifwen Attest af den 7. December förledit år wisar, hwar uti Befallningzman Wälbetrodde Johan Forss honom allaredan immitterat samt förthenskull begiärt, att Crono Betienterne skulle anbefallas, härå husesyn förrätta, thereffter Johan, sedan ägare äro Stadfäste och Skattlagde, under friheet, med all flit lofwat thet samma i stånd sättja, och Räntan oaf kortadt betahla, hwar på Högwälbemälte Herr Baron, General Major och Landzhöfdingen, den 21. sidstledne Januarii resolwera behagat: at wederbörande Häradz Rätt, wille undersöka om thetta nybygge, utan någons förfång, på theβ ägor kan uprättas, och sedan sådant inkommer, har Herr Baron General Major och Landzhöfdingen för behållit sig j ansökningen närmare yttra, i anledning hwaraf, samt Johan Erβons nu ther angiorde erindran, samma undersökningen företags och berättade the få af Tingz allmogen närwarande woro, at the ingen kundskap om bemte Läppäruchta urmarks ägor hafwa, men Nämbdemännerne Bertill Jöranβon i Palomäki och Jöran Jacobβon Papunen, wiste intyga: at utj samma Läppäruchta ma finnes nog utrymme, at inrätta ett nybygge, så wähl till Åker och Eng, utan at någon annan thes medelst blifwer för – fördelad, theremot Elias Erβon Wänetkåski som utj oftabemälte utmark, redan uptagit ett nybygge, och therföre till 7: dlr 24./. Sms är Skattlagd, Högeligen protesterade, emedan ägorne thes utan skola wara mycket ringa och bestå mästa dehlen i berg, kärr och moraβ, och om Johans ansökning härutinnan, bewilljas, kan Ellias eij längre uthärda, samt i then händelsen, måste öfwergifwa sitt hemman, hwilket alt Elias effter föregången syn lofwar bewisa, som han påstår sken måtte, innan härutinnan något tillgöres, Johan Erβon förebar häremot: at om Elias will sitt hemman öfwergifwa och honom samma skulle bewilljas, utfästar han sig oafkortat therföre årln betala 10 dlr Smz Räntta, och om eij utj sanning finnes, hwad Johan anfört och förbemt Nämbdemän intygat, will Johan stå för all answar och omkåstningar, närmare effterrättelse stod härutinnan eij till bekomma, blifwer altså, hwad härutinnan förelupit, Högwälborne Herr Baron, General Major och Landzhöfdingen ödmiukel. wid handen gifwit.

Ikaalisten Kirkkoherrakunnan Leppäruhkasta Juho Erkinpoika viittasi Korkeanjalosukuiselle Herra Paronille, Kenraalimajurille ja Maaherralle jättämäänsä anomuskirjeeseen. Siinä hän oli pyytänyt saada ottaa viljelyyn erämaasta erään talon nimeltään Leppäruhka. Se ei aiheuttaisi kenellekään mitään vahinkoa. Ja kuten Juhon toimittama Todistus viime vuoden (= 1734) Joulukuun 7. päivältä osoittaa, oli Kruununvouti Hyvinluotettu Johan Forss jo antanut hänelle sanottuna päivänä (väliaikaisen) asukasoikeus- eli haltijakiinne- eli immissiokirjan. Tämä oli pyytänyt, että Kruunun Palvelusmiehet määräisivät sinne talokatselmuksen. Sen jälkeen Juho, kun tilukset on vahvistettu ja pantu vapaavuosilla verolle, on luvannut tehdä kaiken voitavansa tilan kuntoon saamiseksi ja Verojen maksamiseksi vähentämättöminä. Sen jälkeen on Arvoinmainittu Herra Paroni, Kenraalimajuri ja Maaherra suvainnut 21. viime Tammikuuta (1735) antaa välipäätöksen. Sen mukaan asianomaisen Kihlakunnanoikeuden tulee tutkia, voidaanko tämä uudisasutus, ilman sen kenellekään aiheuttamaa haittaa, perustaa näille tiluksille. Lausunnon saavuttua tulee Herra Paroni Kenraalimajuri ja Maaherra suomaan siitä tarkemman lausunnon. Edellinen huomioiden sekä Juho Erkinpojan nyt tekemä huomautus saman tutkimuksen toimittamisesta, kertoi Käräjillä paikalla ollut rahvas, ettei heillä ollut mitään tietoa mainitun Leppäruhkan ulkomaan tiluksista. Mutta Lautamiehet Perttu Yrjönpoika Palomäestä ja Yrjö Jaakonpoika Papunen osasivat todistaa: että samalla Leppäruhkan maalla on kyllä tilaa perustaa sinne uudisasutus. Siellä on maita niin Pelloiksi kuin Niityiksi ilman, että se loukkaisi jonkun muun etuja. Tätä vastaan Korkeimmin protestoi Veneskoskelta Elias Erkinpoika. Hän on usein mainitulta ulkomaalta jo ottanut viljelyyn uudisasutuksen. Se on laitettu 7 hopeataalerin 24 äyrin verolle. Seudun tilukset ovat hyvin vähäisiä perustuen enimmäkseen mäki-, korpi- ja rämemaista. Jos Juhon anomukseen suostutaan, ei Elias voi sellaista enää kestää. Siinä tapauksessa täytyy hänen luopua omasta tilastaan. Ennen kuin asiassa edetään, lupasi Elias kaikki edelliset lausumansa osoittaa perustelluiksi aiemmin tehdyllä katselmuksella, jonka hän väitti tapahtuneen. Vastineeksi Juho Erkinpoika toi esiin: että jos Elias haluaa luopua tilastaan, hän kyllä voi ottaa sen ja sitoutua vähentämättömänä siitä maksamaan vuosittain 10 hopeataalerin Verot. Jotta Juhon esitysten ja aiemmin mainittujen Lautamiesten todistusten totuutta ei epäiltäisi, haluaa Juho seistä kaikkien vastuiden ja kulujen takana. Lähempää tietoa tähän asiaan ei voida saada. Siispä pitää selvitys siitä, mitä asiassa on tapahtunut, nöyrimmin osoittaa Korkeanjalosukuiselle Herra Paronille, Kenraalimajurille ja Maaherralle.

Lähde: Kansallisarkisto digitaaliarkisto, Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1735–1735 (KO a:48), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 27., 28.2. ja 1.3.1735 sivut 238–239v. jaksot 265–267 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27136133