|
©Antero Perttula 2023
Matti Siponpojan läänitys Hapimaa ja Niemi
1600, Forsby ja Kyläsaari 1614
1.
Denn
Höghorne Fursti och Herres Her Carll Swerigis Rijkes regerande Arffurste,
Och förestondare, Hertigh till Södermanlandh Näricke och wermelandh
troplichtigh thienare, Jagh Tönne Jöranβon till HöghzGårdh tillförordnad
Stådthållare opå Åbo Slått medh thes Lhän, Gör her mz wetterligidt, Adt
effther thz thenne Breffuiβare Madz Siffredson tilbiuder sigh adt wela hålla
wth een warachtigh Karll och Hesth wnder Hans Blancks Fhana. Derfföre
haffuer iagh vpå högbete Hans Furstligh Nådz Nådighe behagh och
till widhare beskedh och förfordringh hooβ Högbete Hans Furstligh
Nådh wndt och efftherlatedt, adt han må niute Twå Schatte Heman bed
Hapima och Niemis ligianes vdj Kyrö Sochen, medh all then Boskap och annadt
wthre? som han dher wpå haffuer, fri för alle åhrlighe vthlagur som dhär
vthaff bör vthgöres, huilcken frihz och thes retteghz? skall bliffue mz
honom afftecknadt wdj dhen Lön och befäldigh som han framdelis kan haffue
till adt fordre, Ther Högbete H: F: Nådz och Cronones troghne
vnderβåthen och thienare Befallningzn Cammerarere fogder och alle
andre haffue sig effther rette.
Jcke görandes honom här emoth nogot mhen eller förfongh.
Datum Åbo Slåt then 12 Martij Anno 1600:
Tönne Jörenβon
"Korkeasukuisen ruhtinaan, herrojen herra Kaarlen,
Ruotsin valtion hallitsevan perintöruhtinaan ja johtajan, Södermanlandin,
Närken ja Värmlandin herttuan uskollisena palvelijana Minä,
Tönne Jöransson Högsgårdista, joka olen määrätty Turun linnan ja sen
läänin maaherraksi,
teen täten
tiettäväksi:
että tämän
kirjeennäyttäjä, Matti Siponpoika, on tarjoutunut astumaan hevosineen
vakinaiseksi mieheksi Hans Blanckin*) lippukuntaan. Minä olen sen
vuoksi, Arvoinmainitun Hänen Ruhtinaallisen Armonsa armollisesta tahdosta,
puoltanut ja Arvoinmainitun Hänen Ruhtinaallisen Armonsa puolesta suonut,
että Matin tulee saada nauttia kahta verotaloa. Päätös on voimassa
toistaiseksi. Talot sijaitsevat Hämeenkyrön pitäjässä ja ovat nimiltään
Haapimaa ja Niemi. Hän saa ne karjoineen päivineen tai mitä muuta niissä
sitten onkin. Hän saa verovapauden niiden kaikkiin maksuihin, mitä niistä on
tehty. Tämä verovapaus tulee hänelle oikeutettuna vastikkeena palkaksi ja
hän on oikeutettu tähän määräykseen myös vastedes. Tätä Arvoinmainitun Hänen
Ruhtinaallisen Armonsa ja kruunun uskotut alamaiset ja palvelijat kuten
kruununvoudit, kamreerit, voudit ja kaikki muut noudattakoot. Älköön kukaan
tehkö hänelle mitään haittaa tai vahinkoa. Päiväys
Turun linnassa 12 maaliskuuta vuonna 1600:
Tönne Jöransson”
*)
Ratsumestari Hans Blanck eli Johann De
la
Blanque.
Lähde:
Kansallisarkisto:
Satakunnan voutikuntien tilejä >
2436 Ylä-Satakunnan
maakirja, kymmenysluettelo ja tilikirja 1600 sivu 134
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224775527&aineistoId=1579185916
2.
Wij Gustaf Adolph Giöre Witterligit att oβ
Elskeligh Edle wälbge Matz Sigfredβon hafwer Vdhj Vnderdånigheet
för oβ presenteret att wår Salige Kiere Farfaderβ Christeligh och höglofligh
hoβ Gud i åminnelβe gåfwo bref Daterat i Stocholm dn 8 Febr. Ao
1609 opå någre godβ Vthj Finlandh i Kyro Sochn i öfre Sategunden liggiendeβ
som ähre Haapiman Een Skat Jthem Vthj Nerpiβ Sochn Een fierdendelβ
skat i Forβ by så och Vthj Jnderöön i Vlfzby Sochn een half Skat till
Ewerdeligh egendom at beholle ödmiukeligen der på begieret Wår Confirmation,
huilker Wij honom icke hafwe welet förwegre Vten nådigest her med gifwe
welet, Så at han hanβ Arfwinger och effterkommende förne Godz
niute och beholle måge och skolle till Ewerdeligh Eghor, Vnder Rett frelβe
och Frelβe mange tienst aldeleβ med the Conditioner som i Norkiöppings
beslut Ao 1604 opå Rigdzdagen af menige Stenderne om sådene
gåfwor bewilliet blef, der Wår Ståthållere Cammererare och Fougdter så och
alle andre Wete sigh effterretta.
d 19 febr 1614
Gust. Adol.
”Me
Kustaa Adolf.
Teemme tiettäväksi, että meidän suosittumme jalo ja jalosukuinen Matti
Siponpoika on alamaisemmin Meille esitellyt, kuinka Meidän Autuas Rakas
Isoisämme, joka on kristillinen ja korkea-arvoinen Jumalan luona
muistoissamme, on Matille suonut kirjeellään, päivättynä Tukholmassa 8.
helmikuuta vuonna 1609, joitakin maatiloja Suomesta*).
Yksi niistä tiloista on Ylä-Satakunnan Hämeenkyrön pitäjän Haapimaa: yhden
manttaalin tila. Toinen on Närpiön pitäjän Forsby: ¼ manttaalin ja kolmas
Ulvilan pitäjän Kyläsaaressa: ½ manttaalin tila.
Hän pyytänyt Meitä vahvistamaan edelliset säilyttääkseen maat hänen ikuisina
omistuksinaan. Sitä Me emme voineet häneltä ilman valhetta kieltää.
Täten Me annamme tietää, että hän ja hänen perillisensä sekä jälkeläisensä
saavat edellä mainitut tilat nautintaansa ja hallintaansa ikuisiksi
omistuksiksi.
Hän saa ne oikeina eli täysrälssinä eli mm. verovapaina ja
rälssimiehen palveluna (ratsupalveluna) kaikkine niine ehtoineen, mitä
Norrköpingin päätöksessä**) vuonna 1604 sellaisesta lahjasta on
sovittu valtiopäivien ja monien säätyjen kanssa.
Tätä Meidän maaherramme, kamreerimme ja voutimme sekä kaikki muut, joita
asia koskee, noudattakoon.
Päiväys 19. helmikuuta vuonna 1614.
Kustaa Adolf.”
*)
Adesvapen: Matts Sigfridsson aateloituna 8.2.1609 Delphin, Pirkkalan pitäjän
Tevalasta, käytti myös nimeä Marsvin. Hänen sanotaan saaneen Hämeenkyröstä
12.1.1598 viiden manttaalin läänityksen. Vertaa kuitenkin aiempi
läänityskirje 12.3.1600 Haapimaahan ja Niemeen.
**)
Svenska litteratursällskapet i Finland
https://fho.sls.fi/uppslagsord/7378/norrkopings-besluts-gods/:
Tila, jonka kruunu oli lahjoittanut Norrköpingin
valtiopäivillä säädettyjen ehtojen mukaisesti. Tällainen lahjoitus oli joka
kerta vahvistettava uudelleen uuden hallitsijan noustessa valtaan. Tilus
periytyi vain mieslinjassa eikä sitä saanut myydä ilman kruunun lupaa.
(Poikalasten puuttuessa Kruunu voi poikkeuksellisesti siirtää tilan tyttären
miehelle.) Sipon Haapimaan saanto uusittiin ainakin
27.5.1625 ja
29.10.1638.
Lähde: Kansallisarkisto: Yleisiä asiakirjoja > 6808
Suomen kopiokirja (1456-1638): sivu 218
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5956450722&aineistoId=1623212362
|
