©Antero Perttula 2022
Sammin Hiekan talon saanto ja asukaskiista 1691-1694

1.
Hendrich Larson j Sammis kom nu för Rätta och opwiste en skrifft, hwarmedelst han är af Crono Befallningzman Wälbet^de Engelbrecht Staare immitterat worden j Hiekas ödes hemman j åfwanbem^te Byy, hwilcket Michel Larson tillförrne åbodt och nu j några Åhr j Skattwraak legat, begiärandes Hendrich fördenskul att om samma hemmans wilckor lagligen Ransakas kunde, hwarföre uppå tillfrågan swarade Nämbden och j synnerheet Lars Papunen sampt Johan Jöranson Konti, det på bem^te hemman finnes ett gl^t Pörtte medh liten Spijs kammar j Förrstugu, opsatt Fordom till Stugu doch utan skårsteen och Fönstre, ännu brukelig när det å nyio täckt blifwer, 1 dito pörtte gl^t medh förfallet Taak kan repareras, till 1 pörtte opsatt 7 hwarf högt som af Rägn förderfwat ähr, 1 gl: Lada odugeligh och förfallen, 1 Stall medh Foderlada framföre medh 2^ne dörar kan repareras, 1 halm Lada aldeles odugelig, 1 gl^t Kiök doch kan repareras, 1 Fäähuus utan Taak aldeles ogugelig, 1 nytt Fäähuus doch utan Taak, humblegården mehrendels opbrukat, hampalandh om 10 Cappars utsäde, 1 gl: odugelig Rija, 1 gl: halm Lada Taket förfallit kan repareras, 2 st: Wisthuus det ena aldeles förfallit den andra brukelig, Engiarne skogh gångne medh förfaldne Lador, Åckern uthmager och j swagt bruuk, utan dijken medh ringa gärdes gårdar, Muhlbete medh 13 grannar tillhopa, Swedieskogh och Näfwerskogh, men widh aflägen ingen bastskogh, något Fiskiewattn, samfält qwarn Jylli benembd 1 dygn hwar 6^te Wecka nu på det Kongl. Maij^t och Cronan om Ränttans richtige erläggiande effter Frijheetz åhres förlop kunde wara förwiβat, dy instälte sigh för honom j borgen fölliande ärlige och Boofaste Män, Parkano Jöran Latu, Sarckila Henrich Pärson, Kuifwasjärfwi Hendrich Sigfredson, Linna Thomas Hinderson, Kanganpä Sigfred Anderson, Kallionkieli Lukas Markuson, hwilcket effter begiäran som nu här för Rätta intygandes togz ad notam, och bem^te Hendrich för en laga attest, hwar medh han hoos höga öfwerheeten kan om Frijheet j Ödmiukheet ansökning giöra meddeltes.

”Heikki Laurinpoika Sammista tuli nyt oikeuden eteen ja esitti kirjeen. Siinä hän oli saanut asukasoikeuden saman kylän Hiekan autiotaloon. Sen oli myöntänyt kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare. Taloa on aiemmin asuttanut Mikko Laurinpoika, mutta se oli jo joitakin vuosia maannut verohylkynä. Sen vuoksi Heikki pyysi, että laillisesti tarkastettaisiin saman talon olot. Kysyttäessä lautakunta ja erityisesti Lauri Papunen sekä Juho Yrjönpoika Kontti vastasivat, että kyseisestä talosta löytyy:

• vanha savupirtti, jonka eteisessä on pieni tulipesähuone; pirtti on muinoin rakennettu tuvaksi ilman savupiippua sekä ikkunoita ja se on vielä käyvässä kunnossa, mutta katto pitää uusia
• toinen vanha pirtti, joka on turmeltunut ja sen katto pitää korjata
• uutta pirttiä on rakennettu 7 hirsikertaa, mutta sitä ovat vesisateet vahingoittaneet
• vanha lato on käyttökelvoton ja rappiolla
• talli on varustettu rehuladolla; tallissa on kaksi ovea, rakennus voidaan korjata
• olkilato on aivan kelvoton
• vanha keittiö voidaan korjata
• ilman kattoa oleva navetta on aivan kelvoton
• uusi navetta on vielä ilman kattoa
• humalatarha on enimmäkseen viljelykuntoinen
• hamppumaata on 10 kapanalan kylvöön
• riihi on vanha ja kelvoton
• vanhan olkiladon katto on ränsistynyt, mutta se voidaan korjata
• ruoka-aittoja on kaksi, toinen on kokonaan turmeltunut, mutta toinen on kelvollinen
• niityt kasvavat metsää ja niiden ladot ovat rappiolla
• heikot pellot ovat vaikeita viljellä, ojat puuttuvat ja aitoja on vain vähän
• laitumet ovat yhteisiä 13 naapuritalon kanssa
• kaski- ja tuohimetsiä on, mutta lähistöltä ei löydy niinipuita eli lehmusmetsää
• vähäiset kalavedet
• Jyllinkoskessa on yhteinen mylly, jota talo voi käyttää yhtenä vuorokautena kuudessa viikossa, sen on Kuninkaallinen Majesteetti ja kruunu laittanut verolle, se on nyt vapaavuosilla, mutta niiden loppumisen jälkeen, verot pitää maksaa oikein.

 Heikki Laurinpoika on saanut takuumiehikseen seuraavat kunnialliset vakinaisesti asuvat talonpojat:

• Yrjö Latu Parkanosta
• Heikki Pekanpoika Sarkkilasta
• Heikki Siponpoika Kuivasjärveltä
• Tuomo Heikinpoika Linnasta
• Sippo Antinpoika Kankaanpäästä ja
• Luukas Markuksenpoika Kallionkielestä.

Kaikki edellinen todistettiin oikeudessa ja otettiin pyynnöstä pöytäkirjaan. Mainitulle Heikki Laurinpojalle annetaan tästä pöytäkirjasta laillinen todistus. Sillä hän voi nöyryydellä hakea korkealta esivallalta verovapaita vuosia.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1691–1700 (KO a:11), Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 9., 10. ja 11.6.1691, sivut 240–241, jakso 133 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3666739

Vertaa: Turun ja Porin läänin tilejä Tositekirja 1691 (7388a) sivulta 3082, jaksosta 619 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11065921 verovapaus käsitelty 4.9.1691, verolle vuonna 1693; sekä sama myös Turun ja Porin läänin tilejä Tositekirja 1692 (7391) sivulta 3593, jaksosta 1823 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10505121

2.
Mårten Michelson j Sammi, kärde till sin Fahrbror Hendrich Larson Jbm för det Hendrich antagit honom för sin Son att arbeta på hemmanet, och gifft honom medh denne sin nuwarande hustru medh försäkran om hemmanetz besittiande, Men nu skall Hendrich skildt honom ifrån sigh och drifwit honom ifrån hemmanet, sampt tagit af honom Een Kista medh Lijnkläder uthj. Hendrich sade sigh hwarken hustru eller Barn hafwa, och dy antagit denne Mårten till att arbeta på hemmanet, och hafft honom för sin Son; Men sedan han gifft blifwit skall han welat förachta honom, och med olyderliga ordh warit honom widerlig; Dy sade han sig intet kunna hålla denne Mårthen mehra hoos sigh, och Kistan haar han förhållit moth en Sölfwer Ringh som Hendrich honom låntz. Parterne föreslogz Förlikning, dem dhe effter goda Mäns inrådan ingingo, således att Hendrich tager Mårten till sigh igen och håller honom för sin Son, tilställandes honom sin Kista, där emot utlåfwar Mårthen och hans hustru medh allhöfligheet gåå Hendrich tillhanda, Men Hendrich förbehåller sigh sin rätt, där Mårthen här effter honom miβfirmar.

”Martti Mikonpoika Sammista oli haastanut käräjille setänsä Heikki Laurinpojan samasta paikasta. Sen hän oli tehnyt siksi, kun Heikki oli ottanut hänet työskentelemään taloonsa kuin oman poikansa. Heikki oli naittanut hänet nyt olevan vaimonsa (Hiski: 1.1.1693 Walborg Jöransdotter Viljalasta) kanssa sillä vakuutuksella, että he saisivat taloon asukasoikeuden. Mutta nyt Heikki haluaa päästä hänestä eroon ja ajaa hänet pois kotoaan. Lisäksi hän on nyysinyt Martilta kirstun, jossa oli pellavavaatteita. Heikki sanoi, että koska hänellä ei ollut vaimoa eikä lapsia, antoi hän tämän Martin työskennellä kotonaan ja piti häntä kuin omaa poikaa. Mutta kun tämä meni naimisiin, rupesi poika halveksimaan häntä ja oli hänelle tottelemattomin sanoin inhottava. Siksi Heikki sanoi, ettei hän voi enää pitää Marttia luonaan. Kirstun hän on ottanut yhtä hopeasormusta vastaan, jonka oli hänelle lainannut. Uskottujen miesten neuvot johtivat osapuolet solmimaan keskenään sopimuksen. Sen mukaan Heikki ottaa Martin taas takaisin kotiinsa ja pitää häntä kuin omana poikanaan sekä antaa takaisin Martille hänen kirstunsa. Vastineeksi Martti ja hänen vaimonsa avustavat Heikkiä talonpidossa kaikella huomaavaisuudella. Mutta Heikki laittoi sopimukseen ehdon, ettei Martti enää tämän jälkeen loukkaa häntä.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1694 (KO a:14), Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 17., 19., 20. ja 21.2.1694, sivu 11v, jakso 74 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3670748