Vuoden 1686 maakirjan mukaan Timin perintöratsutilan perustiedot ovat:

Pitäjä: Hämeenkyrö

Kylä: Timi

Talon haltija: Kustaa Arvinpoika (Gustaf Arfwedβon)

Taloluku (Hemman): 4 (siis neljä taloa)

Veroäyri (Skatten): 7 äyriä 12 penninkiä

Verolehmiä (Kiör): 5

Manttaali (Mantal): 1 ⅔
 

Vanha maakirjavero (Åhrligit): 17 taaleria 6 äyriä 12 penninkiä hopearahana

Tilapäinen ylimääräinen vero (Gierden): 12 taaleria 2 äyriä hopearahana

Talviajovero (Winterkiörtzlen): 1 taaleri 14 äyriä 16 penninkiä hopearahana

Salpietarivero (Saltpetterhielpen): 6 taaleria 9 äyriä hopearahana
 

Maakirjavero yhteensä (Summa): 37 taaleria 4 penninkiä hopearahana

Muistiinpanot: Ratsutila, ratsumestari Gustaf Eneskjöldin komppaniassa, sillä on augmentteina eli aputiloina Turkkila eli Vänni ja Vihteljärven Sikala (Ryttaren Hemman under Ryttmest^ns Gustaf Enskiöldz Compagnie, och har Augument j Turkela och Wichtejärfwi)

Augmentti Vänni eli Turkkila: ⅔ manttaalia, verot yhteensä 17 taaleria 25 äyriä 23 ⅗ penninkiä hopearahana, tila oli autio, joten ei maksanut Timille veroa, mutta oli tuolloin käytännössä Timin sivutila; Kaarina Pirintytär Timi asui Vännin talossa miehensä kuoleman jälkeen.

Augmentti Vihteljärven Sikala: Asukas: Mikko Arvinpoika (ei liene Arvi Timin poika), ⅔ manttaalia, alennettu vuonna 1678 > ½ manttaaliin; maakirjaverot yhteensä 11 taaleria 14 äyriä 4 ⅖ penninkiä ja alennuksen jälkeen > 4 taaleria 1 äyri 19 ⅕ penninkiä hopearahana.

Lähde: Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä, Maakirja 1686 (7371), sivu 1010, jakso 1017 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13318800 ja sivu 1021, jakso 1028 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13318822

3.
LESKI ANOO ASUKASOIKEUTTA TIMIN TALOON 1685

Capitenskan dygdesamme Hust^u Karin Börgers dotter kom nu för Rätta och begiärte afskillia sig ifrån sin Son och fåå beboo itt af Timj hemman, men såsom i Rätten nu icke upwijstes om på samme hemman är donation eller hwilken står för Rustningen och huru der Med beskaffat ähr, dy kunde nu her till intet giöras, utan bleef h^s N^s högwälb^ne hl^r landzhöfdingen i Ödmiukheet detta måhl hemstält.

”Kapteenska siveä vaimo Kaarina Pirintytär tuli nyt oikeuden eteen. Hän pyysi, että hänelle erotettaisiin hänen pojaltaan oikeus asua Timin taloa. Oikeudessa ei kuitenkaan nyt voitu osoittaa, oliko talo lahjoitettu tai mikä oli sen ratsuvarustus ja mitkä olivat sen maanluonnot. Edellisestä johtuen oikeus ei voinut tehdä nyt asialle mitään, vaan se nöyryydellä alistettiin Hänen Armolleen Korkeanjalosukuiselle Herra Maaherralle.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1681–1685 (KO a:8) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesä- ja syyskäräjät 31.8. sekä 1., 2., 3. ja 4.9.1685 sivut 1777–1777v, jaksot 929–930 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738204

4.
ARVI TIMIN PERILLISET VAATIVAT PERINNÖNJAKOA 1687

Till Cornetens Gustaf Timis sampt Johan Timis med sine Medarfwingarnes begiäran förordnades nu Nembdemännerne Jacob Saβj och Thomas Hoppu hwilka i Sochneskrijf^e Johan Hindrichzsons närwaro inventera, werdera och Skiffta Arf ofwanbem^te arfwinge emellan utj löst och fast, hoos Gustaf Timi, effter faderen sahl: Capitⁿ Arfwed Timj, och modern Karin börgers dotter, så lagandes at hwar och ehn sin rätta lott tilldelt blifwer.

”Kornetti Kustaa Timin sekä Juho Timin yhdessä kanssaperijöidensä pyynnöstä määrättiin nyt lautamiehet Jaakko Sasi ja Tuomo Hoppu pitäjänkirjurin Juho Heikinpojan läsnä ollessa luetteloimaan, arvioimaan ja jakamaan yllä mainittujen perillisten kesken Kustaa Timin luona olevat niin irtaimistot kuin kiinteistöt, jotka heidän autuas isänsä kapteeni Arvi Timi ja äitinsä Kaarina Pirintytär ovat jättäneet jälkeensä. Jako tehdään niin, että kukin tulee saamaan oikeudenmukaisen osuuden.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 14., 15., 16. ja 17.11.1687 sivu 528, jakso 273 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738536

5.
TIMIN VELKOJAT VAATIVAT SAAMISIAAN LESKELTÄ 1687

Academie Befallnⁿ Wälbet. Johan Hakes opwijste nu i Rätten ehn liqwidations Räckning underskrefwen af Cronobefallnⁿ Wälbet. Engelb: Stare dⁿ 27. Aprill A^o 1686. hwar medelst han effter liqwidation med sahl: Capit^s Arfwed Timis effterlefwerska sahl: hust: Karin börgers dotter hafwer at fordra af henne 56 dl^r 8 :/: km^t och äfwen med Cornetens Gustaf Timis Obligation af dⁿ 28. Aprilis 1686. bewijste Hakes sig hafwa at fordra 127 dal: dito mynt, än med Rächning opwijste wälb^de Hakes, sig af Timi hemman hafwa att fordra 4 Tun^r Tioendespanmål, som göra á 10 dal^r tunⁿ 40 dal: hwilken fordring till befalln^s Hakes begäran, blef nu honom till säkerheet för andra Creditorer förd ad acta publica.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Haks osoitti nyt oikeudelle selvityslaskelman. Sen on 27. huhtikuuta vuonna 1686 allekirjoittanut kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare. Selvityksestä nähtiin, että autuaan kapteeni Arvi Timin jälkeenjääneeltä autuaalta vaimolta Kaarina Pirintyttäreltä on velottu hänen velkojansa 56 taaleria 8 äyriä kuparirahana kuin myös kornetin Kustaa Timin 28. huhtikuuta vuonna 1686 tekemää velkasitoumusta. Haksin velkomukset nousivat siten 127 kuparitaaleriin. Sen lisäksi hyvinluotettu Haks esitti laskelman, että Timin talolta velotaan vielä 4 tynnyriä kymmenysviljoja, jotka tekevät 10 taaleria tynnyriltä eli yhteensä 40 taaleria. Nämä velkomukset tulivat kruununvouti Haksin pyynnöstä hänen ja erityisesti muiden velkojien puolesta otetuksi pöytäkirjaan.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 14., 15., 16. ja 17.11.1687 sivu 528, jakso 273 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738536

6.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VAKUUDEKSI HUUDATUSTA 1688

Befalⁿ Wehlbet^de Johan Hackes kom nu för Rätta och begiärte dhet Timi hemⁿ kundhe blifwa opbudit för hans fordringh i penningar, och Partzeler, 223 dl^r 8 /: kopp^r m^t såsom och att panterne som från Timi hoos honom innestå, bliffwa upbudne, mot 67 dl^r 20 /: kopp^r m^t men Johan Timi nehrwarandhe sadhe sigh hemmanet willia inlösa och inbörda, emedan han rätter arffwinga är, och wil straxt bethala, Panterne blefwo nu första gången upbudne, som ähr een Silf^r bärage 1 koppar kittel, 2 små teenfat en gl. liusestacka, 1 st: gl. cammar låås, mehd klincka, ett lijtet låås. Äffwen blifwer och emot åffwanståendhe 223. dl^r 8 /: kopp^r m^t Timi hemⁿ första gången oplyst wehlbet. Hackes till säkerheet denne sin fordrings bekräfftadhe hakes medh laga Eedh å book, Emedan arffwingarne dhet så Jnständigt begiärte.

Crono Befal.n Wählbet^te Engellbrecht Staare som sedhermehra inkom begiärte och att Timi hemⁿ emot Cronones det 35 dl^r Sölf^r m^t upbiudes måtte, det och skedde första gången.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Hacks tuli nyt oikeuden eteen. Hän pyysi, että Timin talo ja sieltä olevat pantit huudatettaisiin hänelle. Velka talosta oli 223 kuparitaaleria 8 äyriä. Timiltä Hacksilla olevat pantit olivat 67 kuparitaaleria 20 äyriä. Paikalla ollut Johan Timi sanoi haluavansa lunastaa talon takaisin sukuun, koska hän oli oikea perijä. Hän halusi maksaa velat heti. Timin talosta Hacksilla oli pantteina: hopeapikari, kuparikattila, 2 pientä tinavatia, vanha kynttilänjalka, vanha oven pintalukko säpillä ja pieni lukko. Ne huudatettiin ensimmäisen kerran Hacksille. Kun Hacks oli valalla vannonut velan aitouden, niin myös Timin talosta tehtiin ensimmäinen huudatus Hacksille, koska perilliset sitä niin vahvasti vaativat.

Seuraavaksi tuli sisään kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare. Hän pyysi, että Timin talo huudatettaisiin kruunulle 35 hopeataaleria velasta. Niinpä siitä suoritettiin ensimmäinen huudatus.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 29.2. sekä 1., 2., 3. ja 5.1.1688 sivu 645, jakso 333 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738593 ja sivut 664–665, jaksot 343–344 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738602

7.
TIMIN PERINNÖNJAKOA 1688

Kongl. Maij^tz drabant Manhafftig Johan Arffwedhβon Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdsam hustru Malin Arfwedz d^r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldsta brodher för dett Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheres fadher Sahl^t capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgers dotter hooβ^(y bem^te corneth, som wahrit på Timi hem^ns, qwarnlembnat är, wiliandes dhe nu att han derföre må reeda giöra, att för dhz inladhe dhe En Jnventarij och werderningz skrifft effter laga Eskan förrättat aff Sochnaskrifⁿ Johan Hendrichβon, och Nembdemennerne Jacob Erβon Saβi, och Thomas Johanβon Hoppu i Willikala, slutandes sigh i löst och fast till 113 dl^r 31 /: 8 p Sölf^r m^t födhan inladhe Corneten en Specification uppå någre Partzedler hwilcka intet finnes i åffwanbem^te inventario sampt dhet som öffwer blifwit när hans Sahl^t modher ifrån honom flötte till wennilä dhem hon till honom lembnade Hwilcka werderades aff Jacob Saβi och Hoppu i alla tree brödernes nehrwaro här på Tingz stellet tillhopa för 48 dl^r 7 /: Kopp m^t hwilcken Specification han medh å boket verificerade lijkmätigt 15 Cap. Erffde Bl altså blifwer heela qwarnlåtenskapen som han äger swahra före in alleβ 130 dl^r 18 /: Sölf^r m^t loffwandes han medh Rächning kunna bewijsa hwart hwar och en pertzel är kommen, Jnsinuerade och en förteckningh på giältz fordringar som aff hemmanet fodras aff en och annan till 584 dl^r 12 /: kopp m^t daterat dⁿ den 14 Novemb^r 1682. Johan Arffwedhβon Timi upwijste här Emot sin Sahl. Modhers Attest daterat j Ståckholm dⁿ 1. Julij 1687 lydandhe att hon uthfäster och låffwer honom få för dhe andra hans Samsyskan behålla Timi Hemⁿ, emot dhen bekåstnadt och Sohnligh lydno han henne och sin Sahl. fadher bewijst haf^r upwijste och en rächningh öfwer dhe medhel han på sann för äldrar i Swerie om wendt haffwer daterat Ståckholm dⁿ 15. Julij sidsleden, slutandes sigh till 713 dl^r 28 /: kopp m^t dhem han icke allenast uthur hemmanet begärar uthan och få bliffwa wedh hemⁿ effter sin Sahl. modhers loffwen gustaff som Eldhsta brodheren ähr protesterade dher emot, säjiandhes samme hemⁿ wara fädherne och icke möderne och så lundha förmodeligen, han icke kunna genom sin Sahl. Modhers loffwan præiudiceras? uthan som han sedt emot för hem^t uphålldt Mondterinngen och andhra beswähr uthstådt sampt äldsta Sonen är, må bliffwa widh hemmanet, conseverat. Johan Jnsinuerade och Assessorens wälborne Samuel Wallenstiernas på Höghwälb^ne Hl^r Landzhöfdingens in loco wägnar resolution aff den 24 Januarij 1686, lydande att parternes söckia Häradz Rätten om præferentzen till bördzrätten sampt för fahrne löβörerne, men om præfereneen till Rustningz Rättigheeten söckia de widh general munstringen, såsom och böra hemmans rest till cronan bethala, instälte och sigh åthskillige creditorer som sijne fodringar emot Timi hemⁿ läte? inprotocollera hwar om serdeles Rättens uthslagh för detta Ehrhållit är, såsom nu arffwingarne som nehrwarandhe woro, anhölle om itt endteligit sluuth i Saacken, dy om röstades medh Nembden och slötz till fölliandhe, Sentens Såsom naturen, lagh 31 Cap. Jord. bl och landzens lofflige sedwana tillägnar Eldsta Sohnen sin fadhers bördhe hemⁿ besittia och sine medh arffwingar uthlösa, dy dömbdhes corneten Gustaff Timi åffwanbem^te sin fadhers bördhe hemman behålla, doch så att han bethaler hemmanetz rest till Kong. Maij^tt och Cronan, och förnöier andre creditores sampt sine medh arffwingar deres Rättmätig fodran?, lijkmätigt 17 Capl. Erffd. bl. St. C. sampt Kongl. Maij^tz uthgifne Placat huru alle skatte hemⁿ skola beboos och brukas, dat Linköpingh dⁿ 10 Junj 1684, om præfereneen på Rustningz rättigheten haffwadt? i ödhmiukheet att söckia uthj General Munstringen.

”Kuninkaallisen Majesteetin henkivartija miehekäs Juho Arvinpoika Timi tuli yhdessä veljensä Jaakon ja sisarensa siveän vaimon Malin Arvintyttären kanssa nyt oikeuden eteen. He vaativat vanhinta veljeään kornetti Kustaa Timiä tekemään selvityksen hänen luokseen Timin taloon jätetyistä jäämistöistä niin irtaimesta kuin kiinteästä. Ne olivat heidän isänsä autuaan kapteeni Arvi Timin ja äitinsä siveän vaimon Kaarina Pirintyttären jäämistöjä. He tahtoivat, että pesistä tehdään nyt selvitys. Sen vuoksi niistä esitettiin kirjallinen tavaraluettelo ja arvio. Lainmukaisen toimituksen olivat tehneet pitäjänkirjuri Juho Heikinpoika ja lautamiehet Jaakko Eeronpoika Sasi sekä Tuomo Juhonpoika Hoppu Viljakkalasta. Omaisuuden loppusumma niin irtaimesta kuin kiinteästä oli 113 taaleria 31 äyriä 8 penninkiä hopearahana. Lisäksi kornetti esitti erittelyn joistakin esineistä, jotka eivät olleet yllä mainitussa tavaraluettelossa sekä ne poisjääneet tavarat, kun hänen autuas äitinsä muutti hänen luotaan Vännin (eli Turkkilan) taloon. Ne äiti oli jättänyt hänelle. Niiden arvoksi Jaakko Sasi ja Hoppu arvioivat kaikkien kolmen veljeksen ollessa läsnä täällä käräjäpaikalla yhteensä 48 taaleria 7 äyriä kuparirahassa. Hän vahvisti erittelyt perintökaaren 15 luvun mukaan valallaan. Niinpä koko jäämistöksi, josta hän vastasi, tuli yhteensä 130 taaleria 18 äyriä hopearahana. Hän sanoi voivansa osoittaa, mistä kukin esine on peräisin. Sitten hän viittasi yhteen ja toiseen taloon kohdistuvaan velkavaatimukseen, päivättynä 14. marraskuuta vuonna 1682(?), yhteissummaltaan 584 taaleria 12 äyriä kuparirahana (= noin 216 hopeataaleria).

"Juho Arvinpoika Timi näytti tämän vastineeksi autuaan äitinsä antaman todistuksen, päivättynä Tukholmassa 1. heinäkuuta vuonna 1687. Siinä sanottiin, että äiti määrää ja lupaa Juhon saavan toisten sisarustensa puolesta pitää Timin talon. Hän saa sen niitä kustannuksia ja pojan tottelevaisuutta vastaan, mitä hän on äidilleen ja autuaalle isälleen osoittanut. Hän esitti laskelman siitä avusta, jonka hän on todellisuudessa panostanut vanhempiinsa Ruotsissa, päivätty Tukholmassa 15. viime heinäkuuta. Se on summaltaan 713 taaleria 28 äyriä kuparina. Hän ei pelkästään pyydä sitä talosta vaan hänen autuas äitinsä on hänen jälkeensä luvannut talon Juholle.

Kustaa, joka oli vanhin veljeksistä, protestoi Juhoa vastaan. Hän sanoi talon tulevan isien eikä äitien puolelta. Niinpä tästä johtuen hänen autuas äitinsä ei ole voinut luvata sitä ennakkoon Juholle. Sen sijaan hän, Kustaa, on ylläpitänyt talon ratsutamineet, hoitanut muut rasitteet sekä koska hän on pojista vanhin, tulee talo säilyttää hänellä.

Juho vetosi nyt asessorin jalosukuisen Samuel Wallenstiernan 24. tammikuuta vuonna 1686 antamaan päätökseen. Hän oli korkeanjalosukuisen herra maaherran sijaisena. Päätöksessä sanotaan, että osapuolten tulee hakea kihlakunnanoikeudesta etuoikeutta sukulunastusoikeuksiin sekä menettelystä irtaimen osalta, mutta etuoikeudet ratsutilaoikeuksiin tulee hakea pääkatselmuksesta. Lisäksi pitää talon vero yms. rästit maksaa kruunulle. Hän esitti useita velkojia, joiden velkomukset Timin taloon otettiin pöytäkirjaan, jotta ne voidaan erikseen huomioida oikeuden päätöksessä.

Sen jälkeen paikalla olevat perilliset pyysivät asiaan lopullista päätöstä. Lautakunnan harkinnan jälkeen tehtiin seuraava päätös: Maanluontojen perusteella maankaaren 31 kappaleen ja maan yleisen tavan mukaan saa vanhin poika haltuunsa isänsä sukulunastusoikeustalon ja hänen tulee maksaa talosta ulos muut perilliset. Siksi tuomitaan kornetti Kustaa Timi saamaan hallintaansa yllä mainitun isänsä jättämän sukulunastusoikeustalon, kuitenkin siten, että hänen täytyy maksaa talon rästit Kuninkaalliselle Majesteetille ja kruunulle. Lisäksi hänen täytyy hyvittää muille velkojille sekä toisille kanssaperillisilleen heidän lailliset vaatimuksensa. Päätöksessä on noudatettu Kaupunkilain perintökaaren 17. lukua sekä Kuninkaallisen Majesteetin antamaa julistusta, kuinka kaikki perintö- eli verotilat pitää asuttaa ja viljellä, annettu Linköpingissä 10. heinäkuuta vuonna 1684. Etuoikeudet ratsutilaoikeuksiin tulee nöyrimmin anoa pääkatselmuksesta.”

^y) ”hooβ” on joskus tulkittu myös ”Haaβ” ja että olisi Carinin sukunimi, mutta, kun katsotaan esimerkiksi edellisiä käräjiä, on ”hooβ” eli nykykielellä ”hos” johdonmukainen tulkinta. AP.

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 29.2. sekä 1., 2., 3. ja 5.1.1688 sivu 645, jakso 333 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738593 ja sivut 664–665, jaksot 343–344 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738602

8.
VOUTI HAKEE TIMIN VELKOJEN VAKUUDEKSI TOISTA HUUDATUSTA 1688

Uplystes nu andra gongen Timmj hemman på BefallningzmansWälbet^de Johan Haakes begiäran, emoot dhen fordran han af Timmj Arffwingar nembl: 223. dal: 8 /: Km^t hafwer. blijfwa och Panterne, som hoos Befallningzman af bem^te Timi Arfwingar för 67. dal: 20 /: Km^t prætension inneståå, andra gången Opbuder.

”Huudatettiin nyt toisen kerran Timin talo kruununvoudin hyvinluotetun Johan Haksin pyynnöstä hänelle niitä velkoja vastaan, joita hän Timin perillistä vaatii, nimittäin 223 taaleria 8 äyriä kuparirahana. Samoin ne pantit, jotka ovat kruununvoudin luona mainituilta Timin perillisiltä, arvoltaan 67 taaleria 20 äyriä kuparirahana, huudatettiin toisen kerran hänelle.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 22. ja 24.9.1688 sivut 749–750, jaksot 388–389 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738645

9.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VAKUUDEKSI KOLMATTA HUUDATUSTA 1688

Oplystes nu 3.^die gången Timi Hemⁿ Emot Academie Befal^ns Wählbet^de Johan Hackes 223 dl^r 8 /: kopp^r m^t fordran; blifwa och panterne som hooβ bem^te befalⁿ innestå, för 67 dl^r 20 /: kopp^r m^t fordran, oplyste 3^die gången.

”Huudatettiin nyt kolmannen kerran Timin talo akatemianvoudille hyvinluotetulle Johan Haksille 223 taalerin 8 äyrin kuparirahana saatavista. Samoin voudin luona olevat pantit 67 taaleria 20 äyriä kuparina huudatettiin myös hänelle kolmannen kerran.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 29., 30. ja 31.10.1688 sivu 816, jakso 422 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738677

10.
JUHO TIMI YRITTÄÄ SAADA TALOA 1689

Framsteegh Chrono befallningzman Wälbet^de Engelbrecht Stare af Regementzskrijfwaren Wälbet^de Christopher Arendz constituerat laga fullmächtigh, insinuerandes i Rätten högl: Commissions i Åbo gifwne resolution, daterat dⁿ 4. Maij 1688. Angående Timj Ryttare Hemman, hwilket ehuru wähl det Tree gongor emooth Befalningzmans Wälbet^de Johan Haakes fordran ähr i denne Rätt lagligen Opbudit, doch emädan bem^te Arendz caverat för Cornet Gustaf Timis Broor, Drabanten Manhafftig Johan Timj, det han för bem^te hemman Monteringen will completera, Altså ehrkännes Regementz Skrijfwarens Caution för giltug, och tillåtes ber^de Johan Timj för hemmanet få rusta; protesterandes nu Staaren icke allenast för denne, utan och andre Orsaker skull emoot opbodet, emädan iemwähl Cornetan Timj för Chrono gammal rest 115. dal: Km^t häfftar, deβ utan opwijste och Lieutnanten Wähl^e Engelbrecht Eenskiöldh ett Extract af deβ sampt Befallningzman Staren förrättade husesyyn dⁿ 28. Augustij sidstleden, hwar uthj Wederingen på Huuseröökan sampt miβbygnaden bestijger sigh till 307 dal. kopp^r m^t bem^te Leutenant såsom och Militie Auditeuren Wälbet^de Johan Enholm föregofwo Regementet icke länge kunna tåhla det, at hemmanet ähr i Oläge men heller woro Önskeligit, att det kommo i deres possession, som hade Medell till hemmanetz tarffwer och Monteringens framdeeles ehrsättiande. Haakes sade sigh, och wähl wara tillfredz, williandes intet begära något Rusthåldh der före, om han allenast för sin fordran, antingen af Corneten eller och Drabanten Timj förnögdh bliffwer, hwilket alt, nu sålunda som protesterades, och berättades på Parternes anhållande, för denne gongen bleeff allenast inprotocollerat.

”Rykmentinkirjurin hyvinluotetun Christpoher Arendzin määräämänä laillisena valtuutettuna esiin astui kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Saare. Hän viittasi oikeudessa korkea-arvoisen komission Turussa antamaan päätökseen, päivätty 4. toukokuuta vuonna 1688. Se koski Timin ratsutilaa. Siihen oli vouti hyvinluotettu Johan Haks saanut tässä oikeudessa velkavaatimuksistaan kolme laillista huudatusta. Kuitenkin mainittu Arendz on taannut kornetin Kustaa Timin veljen, henkivartijan miehekkään Juho Timin, että hän haluaa täyttää mainitun talon sotilasvarustusvaatimukset. Rykmentinkirjurin takuut hyväksyttiin ja mainittu Juho Timi lupasi hoitaa talon sotilasvarustukset. Staare ei esittänyt vastalausettaan pelkästään tähän vaan myös muihin huudatusten seikkoihin. Nimittäin kornetti Kustaa Timillä oli myös vanhoja kruununrästejä 115 kuparitaaleria. Siitä oli sitä paitsi myös luutnantti Engelbreht Enskiöldin tekemä nyt esitetty ote. Sen lisäksi esitettiin kruununvouti Staaren 28. viime syyskuuta tekemä talokatselmus. Siinä talorakennusten korjausten ja puuttuvien rakennusten summa nousi 307 kuparitaaleriin. Niin aiemmin mainittu luutnantti kuin sotatuomari hyvinluotettu Johan Enholm ilmoittivat, ettei rykmentti voi pidempään sietää, että talo on ahdingossa. Olisi suotavaa, että se tulisi heidän omistuksiinsa, joilla on varaa nyt ja tulevaisuudessa talon tarpeisiin ja varustamiseen. Haks sanoi, ettei hän vaadi ratsutilaa itselleen tämän asian vuoksi. Hän vaatii sitä ainoastaan siksi, että hän saisi joko kornetti ja/tai henkivartija Timiltä saatavistaan suorituksen ja siihen hän olisi tyytyväinen. Tämä kaikki, kuten vastalauseet ja kertomukset, osapuolten pyynnöstä, nyt ainoastaan merkittiin pöytäkirjaan.”

Lähde: Käräjät 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 19., 21., 22. ja 23.1.1689 sivut 934v–935, jakso 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26994412

11.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VASTINEEKSI SUKUOIKEUSVAHVISTUSTA 1690

Academiæ Befalⁿ Wählbe^te Johan Hackes opwijste nu i Rätten laga bewijs af dⁿ 29. Feb. 1688 för mählande att Timi hem^ns bördz rätt för Befal^ns 223 dl^r 8 /. kop^r m^tz fordran ähr första gången upbuden, hwar medhel: 24. septemb^r och dⁿ 31 Octob^r samma Åhr Continuerat hwarföre nu hackes anhölt öf^r bem^te hem^ns börde rättighet laga fasta och skiötning, så Emedan Nembden af åfwanNemb^de upbodz bewijs klarlⁿ inhemptat det samme hem^ns bördz Rätt icke Allenast tree gång^r klanderlöst upbudit ähr uthan och sedermehra öfwer åhr och dagh wahrit oqwäldh ingen hel^r nu hwarcken som inspråck giöra wille; Alt så dömbdes hackes samme hem^ns börde Rättigheet till för sig och dhe sijne efter kommande födde och ofödde bådhe wåto och tårro, nähr by och fierran; skuog skiull Åcker Engh fiskie och fiskiewatn, qwarn och qwarnestelle med mehra som der till aff Ålder legat, och ähr till winnas kan behålla som sin lag fångne Egendom, orubbat och oklandrat till ewärdelige tijder, att ingen må Eho den ähr här å wijdare tahla, wijdh laga straff för Häradz doom. dåch skall bördäganden haf^a låff låtha genom owilduge män i wederbörandernes närwaro werdera bem^te hemⁿ om det högre kom skattas än åfwanstående Summa innehål^r, sedan hemⁿ parterne om sine prætentioner wijdare sluuth i Rätten att affwachta.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Hackes esitti nyt oikeudelle laillisen todistuksen. Hän oli saanut 223 kuparitaalerin 8 äyrin velkaansa vastaan 29. helmikuuta vuonna 1688 ensimmäisen huudatuksen Timin sukulunastusoikeustaloon. Toisen huudatuksen hän oli saanut samana vuonna 24. syyskuuta ja kolmannen 31. lokakuuta. Edellisten johdosta Hacks pyysi, että oikeus nyt vahvistaisi hänelle yllä mainittuun tilaan sukuoikeuden. Lautakunta on edellä mainituilla lainhuudatustodistuksilla saanut täysin tietää, että mainitun talon sukulunastusoikeutta ei ole pelkästään kolmea kertaa moitteetta huudatettu, vaan myös kolmannesta huudatuksesta on kulunut vuosi ja yksi kuukausi eikä sitä ole kukaan moittinut eikä myöskään ole nyt kyseenalaistanut. Edellisen perusteella tuomitaan Haksille samaan taloon sukuoikeus niin hänelle kuin hänen jälkeensä tuleville syntyneille ja syntymättömille, käsittäen sekä kosteat että kuivat maat, lähellä kylää ja siitä kaukana olevat; metsät, mäet, pellot, niityt, kalat ja kalavedet, myllyt ja myllypaikat, mukaan lukien kaikki vanhastaan taloon kuuluneet ja siihen saadut osat. Hän voi niitä pitää kuin laillisesti saatuina omaisuuksina, jakamattomina ja riidattomina ikuisina omaisuuksina, eikä kukaan täällä oleva saa sitä kyseenalaistaa, kihlakunnan tuomion laillisen rangaistuksen uhalla. Kuitenkin pitää sukuomistajien luvata antaa puolueettomien miesten, asianomaisten läsnä ollessa, arvioida mainittu talo, tulisiko sitä verottaa korkeammin, kuin yllä kerrottu summa sisältää. Sitten talon osapuolet vaatimuksineen jäivät odottamaan oikeuden lopullista päätöstä.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 13., 14., 15. ja 16.1.1690 sivu 1321, jakso 242 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26994733

12.
VOUTI LUOPUU TIMIN TALOSTA 1690

Förekom Academiæ Befallningzman Wälbet: Johan Haakes opwijsandes denne Rättz laga fasta och Skiötningh af dⁿ 15. Junij sidstleden på Timj hemmans bördz rätt, för sin 223 dal: 8./: Km^tz fordran, till hwilket hemman han och högwälb: Hl^r Landzhöfdingens vicaries högacht^t Hl^r Assessoren Erich Falanders immission af dⁿ 28. Junij sidstleden ehrhållit. Och såsom Regemetz Skrijfware Wälbet: Christopher Arendz på Drabantens Johan Timis wegnar äger Rustningzrättigheeten af ber^de hemman, och Hakes som förmähles börderätten. Altså sade dhe sig om sålunda her om wara af berådt och wäl betänkt meedh förlijkte, att Hakes updrager under sig och sine Arfwingar, Regementz skrijfware all den Rätt han utj offta bem^te hemman äger, hwar emoot Regementz skrijfware honom deβ hafwande fordran ofwanbem^te 223 dal. 8 /: Kop^mt på Johan Timis wegnar richtigdt will ehrläggia och contentera, hwilken förlijkning emädan den Skälig ähr, nu dömbdes effter Cap. 1. och 10. Jord. Balk. till ewärdelige tijder fast och stadigh wijd laga straff för häradz domqwal som her å wijdare klandrar eller tahlar.

”Esiin asteli akatemianvouti hyvinluotettu Johan Haks. Hän näytti tämän oikeuden viime kesäkuun (tammikuun) 15. päivänä hänelle laillisesti antaman vahvistuksen Timin talon sukuoikeudesta. Se oli annettu taloon kohdistuneesta 223 taalerin 8 äyrin kuparirahan velkomuksesta. Haks oli saanut viime kesäkuun 28. päivänä korkeanjalosukuisen herra maaherran sijaiselta kunnioitetulta herra asessori Erich Falanderilta Timin taloon immission eli haltijakiinteen. Niinpä nyt rykmentinkirjuri Christopher Arendz henkivartija Juho Timin puolesta omisti kyseiseen taloon ratsutilaoikeudet ja Haks sukuoikeuden. Siispä he sanoivat mietintöjensä jälkeen sopineensa, että Haks luopuu itsensä ja perillistensä puolesta kaikista oikeuksistaan ja rykmentinkirjuri saa ne kaikki usein mainittuun taloon, jos rykmentinkirjuri täysin maksaa hänelle Juho Timin puolesta hänen saatavansa eli yllä mainitun 223 taaleria 8 äyriä kuparirahana. Tämä sopimus, jotta se olisi pätevä, tuomittiin maakaaren 1. ja 10. lukujen perusteella ikuisiksi ajoiksi vahvistetuksi ja kihlakunnanoikeuden laillisen rangaistavaksi, jos joku tätä tuomiota edelleen moittii.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 14., 15., 16. ja 17.7.1690 sivu 1584, jakso 378 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26995048