Kyrönimi2.gif (27183 bytes)
ETUSIVU  HÄMEENKANGAS  POHJANKANGAS   KESÄTIE  TALVITIE   KIEVARIT  HISTORIAA  TALOT  MATKAILU  LINKKEJÄ

 

©Antero Perttula 2022
Arvi Aaponpoika 1678

Arfwedh Abrahamβon en dumbe dömbdes att restituera Hu Carin Birgers dotter i Timi 2 dlr Koppr mt han uthi stedzle utaf henne anammat.

Arvi Aaponpoika, mykkä, tuomittiin palauttamaan rouva Kaarina Pirintyttärelle Timissä 2 kuparitaaleria, jotka hän oli ottanut vastaan häneltä palkkana.”

Lähde: Kansallisarkisto: Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1675, 1678 (1675–1678): Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 11. ja 12.1.1678 Tiedosto 226, sivu 214 v https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5777632145&aineistoId=1818831531

 


©Antero Perttula 2022
Arvi Mikonpoika Timin jäämistö 1684 jälkeen

Kapteeni ratsutilallinen Arvi Mikonpoika Timi
- syntynyt noin vuonna 1607
- kuollut 1684
-
vaimo Kaarina Pirintytär
(Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969: 277)

1.
SYNTYMÄVUOSI JA KUOLINAIKA

Förekom Peer Michellson och producerade Capiteinen Ardwedh Mickellson Tjmi om 63. Åhr och Academia wachtmestaren Carll Bertillson om 50. Åhr, som skulle witna om bemte Peers Söner, Nl; Jacob, som Skreddare och Petter som Skomarare handtwärcket i Refle lära skulle, huilka och intygade dem bägge wara födde aff Ährligh Ächtasängh, som utj Copia booken wijdare förmäles.

Oikeuden eteen asteli Pekka Mikonpoika. Hän tuotti esiin 63-vuotiaan kapteenin Arvi Mikonpoika Timin (*lisäys: siis syntynyt noin vuonna 1607) ja 50-vuotiaan akatemian vahtimestarin Kalle Pertunpojan. He todistivat Pekan poikien, nimittäin Jaakon, joka on räätäli ja Petterin, joka on suutari, olevan käsityöläisopissa Tallinnassa ja molempien syntyneen kunniallisesta aviovuoteesta. Asia merkittiin kopiokirjaan.

Lähde: Kansallisarkisto Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat (- 1809) Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1670–1670 (z:38) 23.3.1670 sivut 138–139, jakso 81 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11572340

Dn 12. Octobr: Timi Cap. Arfwed Michellβon 4 dlr Krmt

”12. lokakuuta vuonna 1684 on maksettu kapteeni Arvi Mikonpoika Timin hautapaikkamaksu 4 kuparitaaleria”

Lähde: Kansallisarkisto Hämeenkyrön kirkonkassan tilit 1620–1750, vuosi 1684, sivu 108 jakso 57 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9611958

2..
PERINTÖRATSUTILA

Vuoden 1686 maakirjan mukaan Timin perintöratsutilan perustiedot ovat:

 

Pitäjä: Hämeenkyrö

Kylä: Timi

Talon haltija: Kustaa Arvinpoika (Gustaf Arfwedβon)

Taloluku (Hemman): 4 (siis neljä taloa)

Veroäyri (Skatten): 7 äyriä 12 penninkiä

Verolehmiä (Kiör): 5

Manttaali (Mantal): 1 ⅔
 

Vanha maakirjavero (Åhrligit): 17 taaleria 6 äyriä 12 penninkiä hopearahana

Tilapäinen ylimääräinen vero (Gierden): 12 taaleria 2 äyriä hopearahana

Talviajovero (Winterkiörtzlen): 1 taaleri 14 äyriä 16 penninkiä hopearahana

Salpietarivero (Saltpetterhielpen): 6 taaleria 9 äyriä hopearahana
 

Maakirjavero yhteensä (Summa): 37 taaleria 4 penninkiä hopearahana

Muistiinpanot: Ratsutila, ratsumestari Gustaf Eneskjöldin komppaniassa, sillä on augmentteina eli aputiloina Turkkila eli Vänni ja Vihteljärven Sikala (Ryttaren Hemman under Ryttmestns Gustaf Enskiöldz Compagnie, och har Augument j Turkela och Wichtejärfwi)

 

Augmentti Vänni eli Turkkila: ⅔ manttaalia, verot yhteensä 17 taaleria 25 äyriä 23 ⅗ penninkiä hopearahana, tila oli autio, joten ei maksanut Timille veroa, mutta oli tuolloin käytännössä Timin sivutila; Kaarina Pirintytär Timi asui Vännin talossa miehensä kuoleman jälkeen.

 

Augmentti Vihteljärven Sikala: Asukas: Mikko Arvinpoika (ei liene Arvi Timin poika), ⅔ manttaalia, alennettu vuonna 1678 > ½ manttaaliin; maakirjaverot yhteensä 11 taaleria 14 äyriä 4 ⅖ penninkiä ja alennuksen jälkeen > 4 taaleria 1 äyri 19 ⅕ penninkiä hopearahana.

hde: Kansallisarkisto Turun ja Porin läänin tilejä, Maakirja 1686 (7371), sivu 1010, jakso 1017 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13318800 ja sivu 1021, jakso 1028 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13318822

3.
LESKI ANOO ASUKASOIKEUTTA TIMIN TALOON 1685

Capitenskan dygdesamme Hustu Karin Börgers dotter kom nu för Rätta och begiärte afskillia sig ifrån sin Son och fåå beboo itt af Timj hemman, men såsom i Rätten nu icke upwijstes om på samme hemman är donation eller hwilken står för Rustningen och huru der Med beskaffat ähr, dy kunde nu her till intet giöras, utan bleef hs Ns högwälbne hlr landzhöfdingen i Ödmiukheet detta måhl hemstält.

”Kapteenska siveä vaimo Kaarina Pirintytär tuli nyt oikeuden eteen. Hän pyysi, että hänelle erotettaisiin hänen pojaltaan oikeus asua Timin taloa. Oikeudessa ei kuitenkaan nyt voitu osoittaa, oliko talo lahjoitettu tai mikä oli sen ratsuvarustus ja mitkä olivat sen maanluonnot. Edellisestä johtuen oikeus ei voinut tehdä nyt asialle mitään, vaan se nöyryydellä alistettiin Hänen Armolleen Korkeanjalosukuiselle Herra Maaherralle.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1681–1685 (KO a:8) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesä- ja syyskäräjät 31.8. sekä 1., 2., 3. ja 4.9.1685 sivut 1777–1777v, jaksot 929–930 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738204

4.
ARVI TIMIN PERILLISET VAATIVAT PERINNÖNJAKOA 1687

Till Cornetens Gustaf Timis sampt Johan Timis med sine Medarfwingarnes begiäran förordnades nu Nembdemännerne Jacob Saβj och Thomas Hoppu hwilka i Sochneskrijfe Johan Hindrichzsons närwaro inventera, werdera och Skiffta Arf ofwanbemte arfwinge emellan utj löst och fast, hoos Gustaf Timi, effter faderen sahl: Capitn Arfwed Timj, och modern Karin börgers dotter, så lagandes at hwar och ehn sin rätta lott tilldelt blifwer.

”Kornetti Kustaa Timin sekä Juho Timin yhdessä kanssaperijöidensä pyynnöstä määrättiin nyt lautamiehet Jaakko Sasi ja Tuomo Hoppu pitäjänkirjurin Juho Heikinpojan läsnä ollessa luetteloimaan, arvioimaan ja jakamaan yllä mainittujen perillisten kesken Kustaa Timin luona olevat niin irtaimistot kuin kiinteistöt, jotka heidän autuas isänsä kapteeni Arvi Timi ja äitinsä Kaarina Pirintytär ovat jättäneet jälkeensä. Jako tehdään niin, että kukin tulee saamaan oikeudenmukaisen osuuden.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 14., 15., 16. ja 17.11.1687 sivu 528, jakso 273 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738536

5.
TIMIN VELKOJAT VAATIVAT SAAMISIAAN LESKELTÄ 1687

Academie Befallnn Wälbet. Johan Hakes opwijste nu i Rätten ehn liqwidations Räckning underskrefwen af Cronobefallnn Wälbet. Engelb: Stare dn 27. Aprill Ao 1686. hwar medelst han effter liqwidation med sahl: Capits Arfwed Timis effterlefwerska sahl: hust: Karin börgers dotter hafwer at fordra af henne 56 dlr 8 :/: kmt och äfwen med Cornetens Gustaf Timis Obligation af dn 28. Aprilis 1686. bewijste Hakes sig hafwa at fordra 127 dal: dito mynt, än med Rächning opwijste wälbde Hakes, sig af Timi hemman hafwa att fordra 4 Tunr Tioendespanmål, som göra á 10 dalr tunn 40 dal: hwilken fordring till befallns Hakes begäran, blef nu honom till säkerheet för andra Creditorer förd ad acta publica.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Haks osoitti nyt oikeudelle selvityslaskelman. Sen on 27. huhtikuuta vuonna 1686 allekirjoittanut kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare. Selvityksestä nähtiin, että autuaan kapteeni Arvi Timin jälkeenjääneeltä autuaalta vaimolta Kaarina Pirintyttäreltä on velottu hänen velkojansa 56 taaleria 8 äyriä kuparirahana kuin myös kornetin Kustaa Timin 28. huhtikuuta vuonna 1686 tekemää velkasitoumusta. Haksin velkomukset nousivat siten 127 kuparitaaleriin. Sen lisäksi hyvinluotettu Haks esitti laskelman, että Timin talolta velotaan vielä 4 tynnyriä kymmenysviljoja, jotka tekevät 10 taaleria tynnyriltä eli yhteensä 40 taaleria. Nämä velkomukset tulivat kruununvouti Haksin pyynnöstä hänen ja erityisesti muiden velkojien puolesta otetuksi pöytäkirjaan.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 14., 15., 16. ja 17.11.1687 sivu 528, jakso 273 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738536

6.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VAKUUDEKSI HUUDATUSTA 1688

Befaln Wehlbetde Johan Hackes kom nu för Rätta och begiärte dhet Timi hemn kundhe blifwa opbudit för hans fordringh i penningar, och Partzeler, 223 dlr 8 /: koppr mt såsom och att panterne som från Timi hoos honom innestå, bliffwa upbudne, mot 67 dlr 20 /: koppr mt men Johan Timi nehrwarandhe sadhe sigh hemmanet willia inlösa och inbörda, emedan han rätter arffwinga är, och wil straxt bethala, Panterne blefwo nu första gången upbudne, som ähr een Silfr bärage 1 koppar kittel, 2 små teenfat en gl. liusestacka, 1 st: gl. cammar låås, mehd klincka, ett lijtet låås. Äffwen blifwer och emot åffwanståendhe 223. dlr 8 /: koppr mt Timi hemn första gången oplyst wehlbet. Hackes till säkerheet denne sin fordrings bekräfftadhe hakes medh laga Eedh å book, Emedan arffwingarne dhet så Jnständigt begiärte.

Crono Befal.n Wählbette Engellbrecht Staare som sedhermehra inkom begiärte och att Timi hemn emot Cronones det 35 dlr Sölfr mt upbiudes måtte, det och skedde första gången.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Hacks tuli nyt oikeuden eteen. Hän pyysi, että Timin talo ja sieltä olevat pantit huudatettaisiin hänelle. Velka talosta oli 223 kuparitaaleria 8 äyriä. Timiltä Hacksilla olevat pantit olivat 67 kuparitaaleria 20 äyriä. Paikalla ollut Johan Timi sanoi haluavansa lunastaa talon takaisin sukuun, koska hän oli oikea perijä. Hän halusi maksaa velat heti. Timin talosta Hacksilla oli pantteina: hopeapikari, kuparikattila, 2 pientä tinavatia, vanha kynttilänjalka, vanha oven pintalukko säpillä ja pieni lukko. Ne huudatettiin ensimmäisen kerran Hacksille. Kun Hacks oli valalla vannonut velan aitouden, niin myös Timin talosta tehtiin ensimmäinen huudatus Hacksille, koska perilliset sitä niin vahvasti vaativat.

Seuraavaksi tuli sisään kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Staare. Hän pyysi, että Timin talo huudatettaisiin kruunulle 35 hopeataaleria velasta. Niinpä siitä suoritettiin ensimmäinen huudatus.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 29.2. sekä 1., 2., 3. ja 5.1.1688 sivu 645, jakso 333 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738593 ja sivut 664–665, jaksot 343–344 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738602

7.
TIMIN PERINNÖNJAKOA 1688

Kongl. Maijtz drabant Manhafftig Johan Arffwedhβon Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdsam hustru Malin Arfwedz dr kommo nu för Rätta och tilltalte den äldsta brodher för dett Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheres fadher Sahlt capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgers dotter hooβ(y bemte corneth, som wahrit på Timi hemns, qwarnlembnat är, wiliandes dhe nu att han derföre må reeda giöra, att för dhz inladhe dhe En Jnventarij och werderningz skrifft effter laga Eskan förrättat aff Sochnaskrifn Johan Hendrichβon, och Nembdemennerne Jacob Erβon Saβi, och Thomas Johanβon Hoppu i Willikala, slutandes sigh i löst och fast till 113 dlr 31 /: 8 p Sölfr mt födhan inladhe Corneten en Specification uppå någre Partzedler hwilcka intet finnes i åffwanbemte inventario sampt dhet som öffwer blifwit när hans Sahlt modher ifrån honom flötte till wennilä dhem hon till honom lembnade Hwilcka werderades aff Jacob Saβi och Hoppu i alla tree brödernes nehrwaro här på Tingz stellet tillhopa för 48 dlr 7 /: Kopp mt hwilcken Specification han medh å boket verificerade lijkmätigt 15 Cap. Erffde Bl altså blifwer heela qwarnlåtenskapen som han äger swahra före in alleβ 130 dlr 18 /: Sölfr mt loffwandes han medh Rächning kunna bewijsa hwart hwar och en pertzel är kommen, Jnsinuerade och en förteckningh på giältz fordringar som aff hemmanet fodras aff en och annan till 584 dlr 12 /: kopp mt daterat dn den 14 Novembr 1682. Johan Arffwedhβon Timi upwijste här Emot sin Sahl. Modhers Attest daterat j Ståckholm dn 1. Julij 1687 lydandhe att hon uthfäster och låffwer honom få för dhe andra hans Samsyskan behålla Timi Hemn, emot dhen bekåstnadt och Sohnligh lydno han henne och sin Sahl. fadher bewijst hafr upwijste och en rächningh öfwer dhe medhel han på sann för äldrar i Swerie om wendt haffwer daterat Ståckholm dn 15. Julij sidsleden, slutandes sigh till 713 dlr 28 /: kopp mt dhem han icke allenast uthur hemmanet begärar uthan och få bliffwa wedh hemn effter sin Sahl. modhers loffwen gustaff som Eldhsta brodheren ähr protesterade dher emot, säjiandhes samme hemn wara fädherne och icke möderne och så lundha förmodeligen, han icke kunna genom sin Sahl. Modhers loffwan præiudiceras? uthan som han sedt emot för hemt uphålldt Mondterinngen och andhra beswähr uthstådt sampt äldsta Sonen är, må bliffwa widh hemmanet, conseverat. Johan Jnsinuerade och Assessorens wälborne Samuel Wallenstiernas på Höghwälbne Hlr Landzhöfdingens in loco wägnar resolution aff den 24 Januarij 1686, lydande att parternes söckia Häradz Rätten om præferentzen till bördzrätten sampt för fahrne löβörerne, men om præfereneen till Rustningz Rättigheeten söckia de widh general munstringen, såsom och böra hemmans rest till cronan bethala, instälte och sigh åthskillige creditorer som sijne fodringar emot Timi hemn läte? inprotocollera hwar om serdeles Rättens uthslagh för detta Ehrhållit är, såsom nu arffwingarne som nehrwarandhe woro, anhölle om itt endteligit sluuth i Saacken, dy om röstades medh Nembden och slötz till fölliandhe, Sentens Såsom naturen, lagh 31 Cap. Jord. bl och landzens lofflige sedwana tillägnar Eldsta Sohnen sin fadhers bördhe hemn besittia och sine medh arffwingar uthlösa, dy dömbdhes corneten Gustaff Timi åffwanbemte sin fadhers bördhe hemman behålla, doch så att han bethaler hemmanetz rest till Kong. Maijtt och Cronan, och förnöier andre creditores sampt sine medh arffwingar deres Rättmätig fodran?, lijkmätigt 17 Capl. Erffd. bl. St. C. sampt Kongl. Maijtz uthgifne Placat huru alle skatte hemn skola beboos och brukas, dat Linköpingh dn 10 Junj 1684, om præfereneen på Rustningz rättigheten haffwadt? i ödhmiukheet att söckia uthj General Munstringen.

”Kuninkaallisen Majesteetin henkivartija miehekäs Juho Arvinpoika Timi tuli yhdessä veljensä Jaakon ja sisarensa siveän vaimon Malin Arvintyttären kanssa nyt oikeuden eteen. He vaativat vanhinta veljeään kornetti Kustaa Timiä tekemään selvityksen hänen luokseen Timin taloon jätetyistä jäämistöistä niin irtaimesta kuin kiinteästä. Ne olivat heidän isänsä autuaan kapteeni Arvi Timin ja äitinsä siveän vaimon Kaarina Pirintyttären jäämistöjä. He tahtoivat, että pesistä tehdään nyt selvitys. Sen vuoksi niistä esitettiin kirjallinen tavaraluettelo ja arvio. Lainmukaisen toimituksen olivat tehneet pitäjänkirjuri Juho Heikinpoika ja lautamiehet Jaakko Eeronpoika Sasi sekä Tuomo Juhonpoika Hoppu Viljakkalasta. Omaisuuden loppusumma niin irtaimesta kuin kiinteästä oli 113 taaleria 31 äyriä 8 penninkiä hopearahana. Lisäksi kornetti esitti erittelyn joistakin esineistä, jotka eivät olleet yllä mainitussa tavaraluettelossa sekä ne poisjääneet tavarat, kun hänen autuas äitinsä muutti hänen luotaan Vännin (eli Turkkilan) taloon. Ne äiti oli jättänyt hänelle. Niiden arvoksi Jaakko Sasi ja Hoppu arvioivat kaikkien kolmen veljeksen ollessa läsnä täällä käräjäpaikalla yhteensä 48 taaleria 7 äyriä kuparirahassa. Hän vahvisti erittelyt perintökaaren 15 luvun mukaan valallaan. Niinpä koko jäämistöksi, josta hän vastasi, tuli yhteensä 130 taaleria 18 äyriä hopearahana. Hän sanoi voivansa osoittaa, mistä kukin esine on peräisin. Sitten hän viittasi yhteen ja toiseen taloon kohdistuvaan velkavaatimukseen, päivättynä 14. marraskuuta vuonna 1682(?), yhteissummaltaan 584 taaleria 12 äyriä kuparirahana (= noin 216 hopeataaleria).

"Juho Arvinpoika Timi näytti tämän vastineeksi autuaan äitinsä antaman todistuksen, päivättynä Tukholmassa 1. heinäkuuta vuonna 1687. Siinä sanottiin, että äiti määrää ja lupaa Juhon saavan toisten sisarustensa puolesta pitää Timin talon. Hän saa sen niitä kustannuksia ja pojan tottelevaisuutta vastaan, mitä hän on äidilleen ja autuaalle isälleen osoittanut. Hän esitti laskelman siitä avusta, jonka hän on todellisuudessa panostanut vanhempiinsa Ruotsissa, päivätty Tukholmassa 15. viime heinäkuuta. Se on summaltaan 713 taaleria 28 äyriä kuparina. Hän ei pelkästään pyydä sitä talosta vaan hänen autuas äitinsä on hänen jälkeensä luvannut talon Juholle.

Kustaa, joka oli vanhin veljeksistä, protestoi Juhoa vastaan. Hän sanoi talon tulevan isien eikä äitien puolelta. Niinpä tästä johtuen hänen autuas äitinsä ei ole voinut luvata sitä ennakkoon Juholle. Sen sijaan hän, Kustaa, on ylläpitänyt talon ratsutamineet, hoitanut muut rasitteet sekä koska hän on pojista vanhin, tulee talo säilyttää hänellä.

Juho vetosi nyt asessorin jalosukuisen Samuel Wallenstiernan 24. tammikuuta vuonna 1686 antamaan päätökseen. Hän oli korkeanjalosukuisen herra maaherran sijaisena. Päätöksessä sanotaan, että osapuolten tulee hakea kihlakunnanoikeudesta etuoikeutta sukulunastusoikeuksiin sekä menettelystä irtaimen osalta, mutta etuoikeudet ratsutilaoikeuksiin tulee hakea pääkatselmuksesta. Lisäksi pitää talon vero yms. rästit maksaa kruunulle. Hän esitti useita velkojia, joiden velkomukset Timin taloon otettiin pöytäkirjaan, jotta ne voidaan erikseen huomioida oikeuden päätöksessä.

Sen jälkeen paikalla olevat perilliset pyysivät asiaan lopullista päätöstä. Lautakunnan harkinnan jälkeen tehtiin seuraava päätös: Maanluontojen perusteella maankaaren 31 kappaleen ja maan yleisen tavan mukaan saa vanhin poika haltuunsa isänsä sukulunastusoikeustalon ja hänen tulee maksaa talosta ulos muut perilliset. Siksi tuomitaan kornetti Kustaa Timi saamaan hallintaansa yllä mainitun isänsä jättämän sukulunastusoikeustalon, kuitenkin siten, että hänen täytyy maksaa talon rästit Kuninkaalliselle Majesteetille ja kruunulle. Lisäksi hänen täytyy hyvittää muille velkojille sekä toisille kanssaperillisilleen heidän lailliset vaatimuksensa. Päätöksessä on noudatettu Kaupunkilain perintökaaren 17. lukua sekä Kuninkaallisen Majesteetin antamaa julistusta, kuinka kaikki perintö- eli verotilat pitää asuttaa ja viljellä, annettu Linköpingissä 10. heinäkuuta vuonna 1684. Etuoikeudet ratsutilaoikeuksiin tulee nöyrimmin anoa pääkatselmuksesta.”

y) ”hooβ” on joskus tulkittu myös Haaβ ja että olisi Carinin sukunimi, mutta, kun katsotaan esimerkiksi edellisiä käräjiä, on ”hooβ” eli nykykielellä ”hos” johdonmukainen tulkinta. AP.

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 29.2. sekä 1., 2., 3. ja 5.1.1688 sivu 645, jakso 333 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738593 ja sivut 664–665, jaksot 343–344 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738602

8.
VOUTI HAKEE TIMIN VELKOJEN VAKUUDEKSI TOISTA HUUDATUSTA 1688

Uplystes nu andra gongen Timmj hemman på BefallningzmansWälbetde Johan Haakes begiäran, emoot dhen fordran han af Timmj Arffwingar nembl: 223. dal: 8 /: Kmt hafwer. blijfwa och Panterne, som hoos Befallningzman af bemte Timi Arfwingar för 67. dal: 20 /: Kmt prætension inneståå, andra gången Opbuder.

Huudatettiin nyt toisen kerran Timin talo kruununvoudin hyvinluotetun Johan Haksin pyynnöstä hänelle niitä velkoja vastaan, joita hän Timin perillistä vaatii, nimittäin 223 taaleria 8 äyriä kuparirahana. Samoin ne pantit, jotka ovat kruununvoudin luona mainituilta Timin perillisiltä, arvoltaan 67 taaleria 20 äyriä kuparirahana, huudatettiin toisen kerran hänelle.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 22. ja 24.9.1688 sivut 749–750, jaksot 388–389 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738645

9.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VAKUUDEKSI KOLMATTA HUUDATUSTA 1688

Oplystes nu 3.die gången Timi Hemn Emot Academie Befalns Wählbetde Johan Hackes 223 dlr 8 /: koppr mt fordran; blifwa och panterne som hooβ bemte befaln innestå, för 67 dlr 20 /: koppr mt fordran, oplyste 3die gången.

”Huudatettiin nyt kolmannen kerran Timin talo akatemianvoudille hyvinluotetulle Johan Haksille 223 taalerin 8 äyrin kuparirahana saatavista. Samoin voudin luona olevat pantit 67 taaleria 20 äyriä kuparina huudatettiin myös hänelle kolmannen kerran.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686–1688 (KO a:9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten syyskäräjät 29., 30. ja 31.10.1688 sivu 816, jakso 422 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3738677

10.
JUHO TIMI YRITTÄÄ SAADA TALOA 1689

Framsteegh Chrono befallningzman Wälbetde Engelbrecht Stare af Regementzskrijfwaren Wälbetde Christopher Arendz constituerat laga fullmächtigh, insinuerandes i Rätten högl: Commissions i Åbo gifwne resolution, daterat dn 4. Maij 1688. Angående Timj Ryttare Hemman, hwilket ehuru wähl det Tree gongor emooth Befalningzmans Wälbetde Johan Haakes fordran ähr i denne Rätt lagligen Opbudit, doch emädan bemte Arendz caverat för Cornet Gustaf Timis Broor, Drabanten Manhafftig Johan Timj, det han för bemte hemman Monteringen will completera, Altså ehrkännes Regementz Skrijfwarens Caution för giltug, och tillåtes berde Johan Timj för hemmanet få rusta; protesterandes nu Staaren icke allenast för denne, utan och andre Orsaker skull emoot opbodet, emädan iemwähl Cornetan Timj för Chrono gammal rest 115. dal: Kmt häfftar, deβ utan opwijste och Lieutnanten Wähle Engelbrecht Eenskiöldh ett Extract af deβ sampt Befallningzman Staren förrättade husesyyn dn 28. Augustij sidstleden, hwar uthj Wederingen på Huuseröökan sampt miβbygnaden bestijger sigh till 307 dal. koppr mt bemte Leutenant såsom och Militie Auditeuren Wälbetde Johan Enholm föregofwo Regementet icke länge kunna tåhla det, at hemmanet ähr i Oläge men heller woro Önskeligit, att det kommo i deres possession, som hade Medell till hemmanetz tarffwer och Monteringens framdeeles ehrsättiande. Haakes sade sigh, och wähl wara tillfredz, williandes intet begära något Rusthåldh der före, om han allenast för sin fordran, antingen af Corneten eller och Drabanten Timj förnögdh bliffwer, hwilket alt, nu sålunda som protesterades, och berättades på Parternes anhållande, för denne gongen bleeff allenast inprotocollerat.

”Rykmentinkirjurin hyvinluotetun Christpoher Arendzin määräämänä laillisena valtuutettuna esiin astui kruununvouti hyvinluotettu Engelbrecht Saare. Hän viittasi oikeudessa korkea-arvoisen komission Turussa antamaan päätökseen, päivätty 4. toukokuuta vuonna 1688. Se koski Timin ratsutilaa. Siihen oli vouti hyvinluotettu Johan Haks saanut tässä oikeudessa velkavaatimuksistaan kolme laillista huudatusta. Kuitenkin mainittu Arendz on taannut kornetin Kustaa Timin veljen, henkivartijan miehekkään Juho Timin, että hän haluaa täyttää mainitun talon sotilasvarustusvaatimukset. Rykmentinkirjurin takuut hyväksyttiin ja mainittu Juho Timi lupasi hoitaa talon sotilasvarustukset. Staare ei esittänyt vastalausettaan pelkästään tähän vaan myös muihin huudatusten seikkoihin. Nimittäin kornetti Kustaa Timillä oli myös vanhoja kruununrästejä 115 kuparitaaleria. Siitä oli sitä paitsi myös luutnantti Engelbreht Enskiöldin tekemä nyt esitetty ote. Sen lisäksi esitettiin kruununvouti Staaren 28. viime syyskuuta tekemä talokatselmus. Siinä talorakennusten korjausten ja puuttuvien rakennusten summa nousi 307 kuparitaaleriin. Niin aiemmin mainittu luutnantti kuin sotatuomari hyvinluotettu Johan Enholm ilmoittivat, ettei rykmentti voi pidempään sietää, että talo on ahdingossa. Olisi suotavaa, että se tulisi heidän omistuksiinsa, joilla on varaa nyt ja tulevaisuudessa talon tarpeisiin ja varustamiseen. Haks sanoi, ettei hän vaadi ratsutilaa itselleen tämän asian vuoksi. Hän vaatii sitä ainoastaan siksi, että hän saisi joko kornetti ja/tai henkivartija Timiltä saatavistaan suorituksen ja siihen hän olisi tyytyväinen. Tämä kaikki, kuten vastalauseet ja kertomukset, osapuolten pyynnöstä, nyt ainoastaan merkittiin pöytäkirjaan.”

Lähde: Käräjät 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 19., 21., 22. ja 23.1.1689 sivut 934v–935, jakso 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26994412

11.
VOUTI HAKEE TIMIIN VELKOJEN VASTINEEKSI SUKUOIKEUSVAHVISTUSTA 1690

Academiæ Befaln Wählbete Johan Hackes opwijste nu i Rätten laga bewijs af dn 29. Feb. 1688 för mählande att Timi hemns bördz rätt för Befalns 223 dlr 8 /. kopr mtz fordran ähr första gången upbuden, hwar medhel: 24. septembr och dn 31 Octobr samma Åhr Continuerat hwarföre nu hackes anhölt öfr bemte hemns börde rättighet laga fasta och skiötning, så Emedan Nembden af åfwanNembde upbodz bewijs klarln inhemptat det samme hemns bördz Rätt icke Allenast tree gångr klanderlöst upbudit ähr uthan och sedermehra öfwer åhr och dagh wahrit oqwäldh ingen helr nu hwarcken som inspråck giöra wille; Alt så dömbdes hackes samme hemns börde Rättigheet till för sig och dhe sijne efter kommande födde och ofödde bådhe wåto och tårro, nähr by och fierran; skuog skiull Åcker Engh fiskie och fiskiewatn, qwarn och qwarnestelle med mehra som der till aff Ålder legat, och ähr till winnas kan behålla som sin lag fångne Egendom, orubbat och oklandrat till ewärdelige tijder, att ingen må Eho den ähr här å wijdare tahla, wijdh laga straff för Häradz doom. dåch skall bördäganden hafa låff låtha genom owilduge män i wederbörandernes närwaro werdera bemte hemn om det högre kom skattas än åfwanstående Summa innehålr, sedan hemn parterne om sine prætentioner wijdare sluuth i Rätten att affwachta.

”Akatemianvouti hyvinluotettu Johan Hackes esitti nyt oikeudelle laillisen todistuksen. Hän oli saanut 223 kuparitaalerin 8 äyrin velkaansa vastaan 29. helmikuuta vuonna 1688 ensimmäisen huudatuksen Timin sukulunastusoikeustaloon. Toisen huudatuksen hän oli saanut samana vuonna 24. syyskuuta ja kolmannen 31. lokakuuta. Edellisten johdosta Hacks pyysi, että oikeus nyt vahvistaisi hänelle yllä mainittuun tilaan sukuoikeuden. Lautakunta on edellä mainituilla lainhuudatustodistuksilla saanut täysin tietää, että mainitun talon sukulunastusoikeutta ei ole pelkästään kolmea kertaa moitteetta huudatettu, vaan myös kolmannesta huudatuksesta on kulunut vuosi ja yksi kuukausi eikä sitä ole kukaan moittinut eikä myöskään ole nyt kyseenalaistanut. Edellisen perusteella tuomitaan Haksille samaan taloon sukuoikeus niin hänelle kuin hänen jälkeensä tuleville syntyneille ja syntymättömille, käsittäen sekä kosteat että kuivat maat, lähellä kylää ja siitä kaukana olevat; metsät, mäet, pellot, niityt, kalat ja kalavedet, myllyt ja myllypaikat, mukaan lukien kaikki vanhastaan taloon kuuluneet ja siihen saadut osat. Hän voi niitä pitää kuin laillisesti saatuina omaisuuksina, jakamattomina ja riidattomina ikuisina omaisuuksina, eikä kukaan täällä oleva saa sitä kyseenalaistaa, kihlakunnan tuomion laillisen rangaistuksen uhalla. Kuitenkin pitää sukuomistajien luvata antaa puolueettomien miesten, asianomaisten läsnä ollessa, arvioida mainittu talo, tulisiko sitä verottaa korkeammin, kuin yllä kerrottu summa sisältää. Sitten talon osapuolet vaatimuksineen jäivät odottamaan oikeuden lopullista päätöstä.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten talvikäräjät 13., 14., 15. ja 16.1.1690 sivu 1321, jakso 242 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26994733

12.
VOUTI LUOPUU TIMIN TALOSTA 1690

Förekom Academiæ Befallningzman Wälbet: Johan Haakes opwijsandes denne Rättz laga fasta och Skiötningh af dn 15. Junij sidstleden på Timj hemmans bördz rätt, för sin 223 dal: 8./: Kmtz fordran, till hwilket hemman han och högwälb: Hlr Landzhöfdingens vicaries högachtt Hlr Assessoren Erich Falanders immission af dn 28. Junij sidstleden ehrhållit. Och såsom Regemetz Skrijfware Wälbet: Christopher Arendz på Drabantens Johan Timis wegnar äger Rustningzrättigheeten af berde hemman, och Hakes som förmähles börderätten. Altså sade dhe sig om sålunda her om wara af berådt och wäl betänkt meedh förlijkte, att Hakes updrager under sig och sine Arfwingar, Regementz skrijfware all den Rätt han utj offta bemte hemman äger, hwar emoot Regementz skrijfware honom deβ hafwande fordran ofwanbemte 223 dal. 8 /: Kopmt på Johan Timis wegnar richtigdt will ehrläggia och contentera, hwilken förlijkning emädan den Skälig ähr, nu dömbdes effter Cap. 1. och 10. Jord. Balk. till ewärdelige tijder fast och stadigh wijd laga straff för häradz domqwal som her å wijdare klandrar eller tahlar.

”Esiin asteli akatemianvouti hyvinluotettu Johan Haks. Hän näytti tämän oikeuden viime kesäkuun (tammikuun) 15. päivänä hänelle laillisesti antaman vahvistuksen Timin talon sukuoikeudesta. Se oli annettu taloon kohdistuneesta 223 taalerin 8 äyrin kuparirahan velkomuksesta. Haks oli saanut viime kesäkuun 28. päivänä korkeanjalosukuisen herra maaherran sijaiselta kunnioitetulta herra asessori Erich Falanderilta Timin taloon immission eli haltijakiinteen. Niinpä nyt rykmentinkirjuri Christopher Arendz henkivartija Juho Timin puolesta omisti kyseiseen taloon ratsutilaoikeudet ja Haks sukuoikeuden. Siispä he sanoivat mietintöjensä jälkeen sopineensa, että Haks luopuu itsensä ja perillistensä puolesta kaikista oikeuksistaan ja rykmentinkirjuri saa ne kaikki usein mainittuun taloon, jos rykmentinkirjuri täysin maksaa hänelle Juho Timin puolesta hänen saatavansa eli yllä mainitun 223 taaleria 8 äyriä kuparirahana. Tämä sopimus, jotta se olisi pätevä, tuomittiin maakaaren 1. ja 10. lukujen perusteella ikuisiksi ajoiksi vahvistetuksi ja kihlakunnanoikeuden laillisen rangaistavaksi, jos joku tätä tuomiota edelleen moittii.”

Lähde: Kansallisarkisto Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1689–1690 (KO a:10) Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 14., 15., 16. ja 17.7.1690 sivu 1584, jakso 378 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26995048